Lex Lindström inhimillisesti oikein

Torstai 1.9.2016

Kansanedustaja Rami Lehto iloitsee ”Lex Lindströmin” läpiviennistä budjettiriihessä.

 

Yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästäminen eläkkeelle on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti oikein. Tietenkin ihmisten työllistyminen olisi ensisijainen tavoite, mutta kun ihminen on yli 60 ja ollut viisi vuotta työttömänä, on heidän työllistymisensä ollut aivan olematonta. Vain yksi sadasta on työllistynyt, joten tuli  aika miettiä muita toimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömät ovat olleet kuin elinkautisvankeja, jotka ovat odottaneet ”tuomionsa” päättymistä. Nyt heidän ei tarvitse lusia tuomitaan loppuun vaan perussuomalaisten ansiosta he saivat armahduksen.

 

Perussuomalaiset ovat osoittaneet olevansa puolue, joka kantaa hallitusvastuunsa ja ajaa myös tärkeiksi katsomiaan asioita onnistuneesti läpi.

Kommentoi kirjoitusta.

EU:n energia- ja ilmastopaketissa huomioitava kansallinen etu

Tiistai 30.8.2016

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho otti Porin kesäkokouksessa kantaa EU:n energia- ja ilmastopakettiin. Talous- ja ympäristövaliokunnissa istuva lahtelainen kansanedustaja Rami Lehto jakaa Terhon huolen.

 

Paketti koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä, kuten maataloutta, asumista ja liikennettä. VTT:n laskelmien mukaan  Suomelle sälytetyn päästövähennyksen hintavaikutus olisi sähkön hintaan vähintään 30 prosenttia, bensan hintaan 20 prosenttia, kaukolämmön hintaan 10 prosenttia.

 

Kustannusten nousu leikkaa ostovoimaa ja heikentää viennin kilpailukykyä.  Korotukset kohdentuvat eri tavoin eri talouden toimialoille heikentäen  erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden, liikenteen ja energiasektorin kilpailukykyä.  

 

Yksittäisten kuluttajien kannalta vaikutukset jakautuvat myös epätasaisesti, rokottaen suhteellisesti enemmän pienituloisia. Perussuomalaisten kanta on, ettei kansaa voi eikä tule kurittaa huonoilla sopimuksilla.  

 

Ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin sisältyy useita epävarmuustekijöitä, joilla on vaikutuksia myös työllisyyteen.  Uusiutuvan energian investoinnit luovat työpaikkoja energiantuotantoon, rakentamiseen ja yksityisille palvelusektoreille, mutta korkeampi energianhinta alentaa työllisyyttä teollisuudessa, liikenteessä, kaupan ja majoituksen toimialoilla, jotka ovat kaikki työvoimavaltaisia aloja.

 

Suomen tulee ajaa tässäkin asiassa rohkeasti kansallista etua eikä vaarantaa orastavaa talouskasvua huonoilla, Suomen kannalta epäedullisilla sopimuksilla.

Kommentoi kirjoitusta.

PAKOLAISKIINTIÖITÄ EI TULE NOSTAA

Keskiviikko 2.3.2016

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) totesi kokoomuksen Eurooppa tilaisuudessa, että Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa huomattavasti nykyisestä, jos Euroopassa lisätään organisoitua humanitääristä maahanmuuttoa. Kyseessä olisivat nimenomaan todellisessa hädässä olevien pakolaisten vastaanottaminen ja perusteettomien hakijoiden ohjaaminen heti takaisin lähtömaihin.

 

Kaunis ajatus, mutta käytännön toteutus ei tule olemaan helppoa, eikä yksistään Suomen käsissä. Maahamme saapui viime vuonna yli 32000 turvapaikanhakijaa, joista suurin osa on perusteettomasti saapuneita hakijoita. Itärajallamme on parastakin aikaa käynnissä varsinainen romuralli, kun turvapaikanhakijoita tulee tasaista tahtia rajan yli Suomeen myös tänä vuonna.

Helmikuun loppuun mennessä turvapaikanhakijoita oli rekisteröity jo 1845 ja odotettavissa on, että kevättä kohti määrät tulevat vain kasvamaan. Suomi kuuluukin maihin, joihin viime vuonna tuli väkilukuun suhteutettuna eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa. Siksi meidän pitäisikin päästä siirtämään hakijoita muihin maihin, eikä ottaa heitä vapaaehtoisesti enää lisää.

 

Onkin epärealistista puhua kiintiöiden kasvattamisesta tässä vaiheessa, kun meillä on täysi työ saada nykyisetkin myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat kotoutumaan ja kielteisen päätöksen saaneet puolestaan poistumaan maastamme. Osa kielteisen päätöksen saaneista tulee jäämää maahamme laittomasti, johon liittyy myös suuri turvallisuusuhka. Kotouttamiskustannuksien loppusummaa ei tiedä vielä kukaan ja integroituminen yhteiskuntaamme tulee olemaan erittäin haasteellista, varsinkin kun osa tänne saapuneista on täysin kirjoitus- ja lukutaidottomia. Palautuslentojen kustannukset puolestaan tulevat maksamaan miljoonia euroja.

 

Tämä edestakaisin turhanpäiväinen matkustelu tulee veronmaksajille kalliiksi. Järkevämpää olisikin saada turvapaikanhakijat pysymään Syyrian ja Irakin konfliktien rauhallisilla lähialueilla. Järjestely tulisi huomattavasti halvemmaksi, kuin satojen tuhansien ihmisten kotouttaminen Eurooppaan. Leireille olisi mahdollista päästä turvaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla.

 

Hyvästä tahdostamme huolimatta tämä muuttoliike Euroopan läpi ei ole Suomen käsissä ja vallassa. Avainasemassa on Turkki, jolle EU-maat ovat antamassa kolmen miljardin euron tukipaketin, jolla maan olisi tarkoitus selvitä pakolaiskriisistä. Myös Suomen osuus rahoituksesta kasvaa ja hallitus onkin esittänyt kehitysyhteistyön määrärahaa korotettavaksi 8,3 miljoonalla eurolla, jotta turvapaikanhakijoiden tulvaa Turkin läpi Eurooppaan voitaisiin hillitä ja samalla parantaa Turkissa olevien pakolaisten elinolosuhteita, josta heidät tulevaisuudessa pitäisi voida palauttaa heidän kotimaihinsa, kun siellä turvallisuustilanne on parantunut. 

 

Keinot ja aika on käymässä vähiin, kun uusia turvapaikanhakijoita saapuu päivittäin Eurooppaan paremman elämän toivossa. Ihmisten siirtäminen maasta toiseen ei voi olla ratkaisu. Me emme voi tehdä Euroopasta Lähi-Itää tai Afrikkaa.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoitukset