TERVETULOA, TOIVOTTAA HALLITUS!

Torstai 23.9.2021 klo 11.17


Valtioneuvosto on julkaissut selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Maahanmuuttopolitiikalla edistetään kuulemma suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta (ulkomaalaistaustaiset tekevät rikoksia suomalaistaustaisia useammin) ja toteutetaan kansainvälisiä velvoitteita.

Suomessa asui vuonna 2020 vajaa 450 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä ja Suomen koko lapsiväestöstä jo noin kymmenellä prosentilla on ulkomaalaistausta. Helsingin seudulla vieraskielisten osuus oli vuonna 2019 noin 16,5 prosenttia ja Espoossa peruskoulun ensimmäisen luokan aloittaneista lähes neljäsosa oli vieraskielisiä. Vuonna 2035 Helsingin seudun asukkaista neljänneksen arvioidaan olevan vieraskielisiä.

Selonteossa tunnustetaan, että ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10-15 %-yksikköä matalampi ja työttömyysaste noin 5-10 %-yksikköä korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Ero maassa syntyneiden työllisyysasteeseen on Suomessa suuri myös eurooppalaisessa vertailussa. Erityisen heikosti Suomessa työllistyvät EU-maiden ulkopuolelta lähtöisin olevat ulkomaalaistaustaiset.

Pakolaistaustaisten työllisyysaste jää muista ryhmistä. Rekisteriaineiston perusteella Afganistanista, Irakista ja Somaliasta lähtöisin olevien henkilöiden työllisyysaste nousee ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, mutta jää 20-40 % tuntumaan.

Matalasta tulotasosta johtuen maahanmuuttajat saavat keskimäärin suomalaistaustaisia enemmän Kelan maksamia sosiaaliturvaetuuksia. Vuonna 2018 maahanmuuttajille maksettiin henkeä kohden keskimäärin 4 676 euroa ja suomalaistaustaisille 2 243 euroa. Suhteellisesti eniten maahanmuuttajille maksettiin asumistukia, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Kelan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 % Kelan työttömyysturvasta.

Kaikesta tästä huolimatta maahanmuuttopolitiikalla edistetään selonteon mukaan suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Nykyistä, kotoutumisen epäonnistumisesta syytetäänkin rasismia ja rakenteita, vaikka kotouttamisen epäonnistuminen johtuu osittain nimenomaan siitä, että toimenpiteet kohdistuvat liikaa kantaväestön ja suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseen. Sen sijaan, että suomalaisia painostetaan mukautumaan tänne tulevien ihmisten tapoihin ja kulttuureihin, pitäisikin vaatia maahanmuuttajia elämään maassa maan tavalla. Tai sitten täältä pois.

Selonteko on täytetty maahanmuuttajille suunnatuista työllisyys-, koulutus-, sote- ja perhepalveluiden kehittämistoimenpiteistä ja erityispalveluista. Hyvin vähälle huomiolle on sen sijaan jäänyt maahanmuuttajien oma aktiivisuus ja vastuu oman kotoutumisen edistämisessä.

En voi millään hyväksyä, tätä suomalaisten rahojen heittämistä kaivoon, enkä vielä isomman rahan syytämistä kehitysapuun. Suomi voisi auttaa yhtä maassamme täysylläpitoa nauttivaa humanitääristä maahanmuuttajaa kohden yli 30 humanitääristä apua tarvitsevaa ihmistä YK:n pakolaisleireillä.

Maahanmuuttopolitiikassa humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo pitäisi lopettaa kokonaan ja tästä säästyneitä euroja voitaisiin ohjata pakolaisleireillä auttamiseen. Näin suomalainen yhteiskuntarauha säilyisi turvallisempana ja samalla pystyisimme pienemmällä summalla auttamaan suurempaa osaa maailman pakolaisista.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini