TERVETULOA
KANSANEDUSTAJA RAMI LEHDON
KOTISIVUILLE!

MARININ VUORO SYÖTTÄÄ KANSALLE SILAKKAA

Keskiviikko 6.4.2022 klo 11:04

Monet varmaan muistavat kuuluisan ”syökää silakkaa” lausahduksen, jonka 90-luvun alun pääministeri Harri Holkeri (kok) lausui, kun kansalaiset kärvistelivät laman kourissa.

Nyt Sanna Marinin (sd) hallituksen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kertoo suomalaisille, että menkää Kelaan, jos rahat eivät riitä. Saarikon mielestä suomalaiset voivat myös joutua tinkimään lisää elintasostaan, koska energiaverotus pidetään korkealla tasolla ja vihreästä siirtymästä ei tulla tinkimään. Marinin hallituksen viesti kansalaisille onkin, syökää silakkaa ja kulkekaa matkat polkupyörillä.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa näkyvät ja tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa. Mutta tapahtui maailmalla mitä tahansa, niin yksi on ja pysyy. Hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Hallituksen vihersokaisema katse onkin tiukasti maailman kunnianhimoisimmassa ilmastopolitiikassa. Unohtamatta ilmastokehitysavun kaksinkertaistamista. Hallitus on tällä kaudella nostanut esim. polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla, jotta on voinut lisätä kehitysapurahoja yli 300 miljoonalla. Hallitus toimillaan ajaakin kansalle polkupyöräilevää silakkaliikettä, jossa oman kansan etu ei todellakaan ole etusijalla.

Monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Italiassa polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta kansalaiset pääsisivät hintakriisistä nyt yli. Meillä taas hallituksen ilmastoposeeraus nostaa kuljetuskustannuksia ja laskee työnteon kannattavuutta. Hallitus pitää verotuksella kuljetus- ja työmatkaliikenteen kustannuksia korkealla tasolla ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto, sekä hallituksen valmistelema liikenteen päästökauppa tulevat lisäämään entisestään kansalaisten kuritusta.

Maataloutemme omavaraisuus on jo luhistumassa ja hallitus kurittaa entistä enemmän maataloustuottajien ahdinkoa päästövähennystoimilla. Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava, myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomalainen maatalous on ajautunut koko EU-ajan vakavimpaan kriisiin. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla ja alan kannattavuus on nyt EU-historian alimmalla tasolla. Meillä on maatalouden kriisi, joka uhkaa suomalaista maatalouselinkeinoa, ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta. Lisäuhkia tuo EU:n taksonomian ympäristökriteerit, jotka myös vaikuttavat negatiivisesti Suomen maa- ja metsätalouden kannattavuuteen tulevaisuudessa.

Venäjän sotatoimien johdosta, tuontienergian saaminen on vaarantunut, joten kotimaista energiantuotantoa on pikaisesti vahvistettava. Tarvitsemme vielä jatkossakin turpeen energiakäyttöä, jotta selviämme edes jotenkin energiakriisistä.

Hallitus on omien sanojensa mukaan saattamassa Suomea maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Samaan aikaan, he kuitenkin ilmastokartallaan ohjaavat suomalaisia suoraan Kelan asiakkaiksi. Hallitus on niin omien tavoitteidensa vihersokaisema, ettei se näe oman kansansa todellista hätätilaa. Kohta köyhin osa suomalaisista joutuu kylmissä torpissaan juomaan sikuri-kahvia, sekä syömään pettu-leipää, kun elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat kohoavat pilviin. 

RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSESTA

Keskiviikko 6.4.2022 klo 11:03

Toimenpidealoite

RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSESTA

 

Eduskunnalle

Puolustuskykymme kulmakivi on korkea maanpuolustustahto. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia sodan ajan vahvuudestamme on reserviläisiä.

 

Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.

 

Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäsenenä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia.

 

Vapaaehtoinen maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4.852.000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja. Paikallisjoukkojen yksiköitä on mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja.

 

Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128.000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32.000 euron tuen. Tämä on erittäin vähän verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin. Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 € ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 €. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle 1 € /jäsen ja esim. rauhanpuolustajille 85 € /jäsen.

 

Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukitasoja tulisi pikaisesti korottaa vastaamaan näiden liittojen toiminnan tärkeyttä maamme sotilaalliselle puolustuskyvylle.

 

Vaikka Suomea ei tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle.

 

Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestää ja tämän isänmaallisen toiminnan rahoituksen turvaaminen entistä tärkeämpää.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan

 

että hallitus ryhtyy lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin LISÄÄMÄLLÄ RAHOITUSTA MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN TOIMINAN TUKEMISEEN JA OHJAAMALLA LISÄTUKEA RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSEEN JO VUODEN 2022 AIKANA

 

Helsingissä 11.3.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Rami Lehto PS

ELÄMINEN ON, KALLISTA

Tiistai 8.2.2022 klo 12:15

Me perussuomalaiset olemme esittäneet jo moneen otteeseen, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitäisi jarruttaa. Ilmastonmuutokseen Suomen muita maita suuremmalla kunnianhimolla ei ole vaikutusta. Mutta suomalaisten toimeentuloon sillä on.

Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden mukaiset toimet kurittavat kansalaisia merkittävästi kustannusten nousemisella. Taloustutkimus selvitti jo pari vuotta sitten, miten Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastotavoitteiden kustannukset kohdistuvat erilaisille kotitalouksille. Tutkimuksen perusteella hallituksen hiilineutraalisuustavoitteen kustannusten maksajiksi ovat jäämässä ensisijaisesti omakotitalossa asuvat ja työ- tai opiskelumatkansa autolla kulkevat kansalaiset, mutta myös muut joutuvat maksumiehiksi.

Sähkön ja liikennepolttoaineiden hinnat, ovat ylittäneet jo aikoja sitten monien ihmisten kipurajan. Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Kyse on kotitalouksien toimeentulosta.

Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä on osoituksena viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista ja polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.

Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa voimakkaasti ja nopeasti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla sähkölaskujen helpotuksilla, sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen.

Euroopan komissio on siis esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joita on odotettavissa myös tulevaisuudessa.

Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti estämään korkeiden hinnannousujen seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen, sekä kotitalouksille annettavalla tuella.

Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Ruotsin hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä lähes 600 miljoonalla eurolla.

Mutta meillä Suomessa toimitaan toisin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla, eikä meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko on samaa mieltä ja hän onkin todennut, että jos suomalaisten rahat eivät riitä lämmityslaskuihin, niin aina voi hakea Kelasta toimeentulotukea. Näin maamme hallitus ratkaisee kansalaistensa ongelmat.

SUOMALAINEN ENSIN

Maanantai 17.1.2022 klo 1:45

Hoitoalalta siirtyy jatkuvasti alan koulutuksen saaneita hoitajia muihin töihin. Moni on myös lähtenyt ulkomaille, missä työolot ja etenkin palkkataso on parempi. Tämän ongelman moni puolue ratkaisisi tuomalla maahamme ulkomaalaisia hoitajia, toiselta puolelta maailmaa. Vaikka katseen pitäisi kääntyä ongelman juurisyihin, eli suomalaisten hoitajien palkkatasoon ja työolosuhteisiin, sekä johtamiseen.

Mikäli ulkomaisen halpatyövoiman maahantuloa lisätään, niin hoitohenkilöstön neuvotteluasemat heikkenevät. Mikä taas johtaa siihen, että todennäköisyys palkan ja työolojen paranemisesta voidaan unohtaa. Ja kun palkkojen ja työolojen korjaamisen sijaan otetaan lisää työvoimaa ulkomailta, kiihtyy suomalaisten pako alalta. Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaakin romahtaa, ja hyvällä suomen kielellä saatava laadukas palvelu jää monelle haaveeksi.

On myös tietyt tahot jo ehdotelleet, että toiselta puolelta maapalloa tuleva hoitaja, voisi tuoda mukanaan Suomeen koko perheensä, johon myös isovanhemmat kuuluvat. Koko perhe suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka maahamme perheensä tuonut hoitaja itse siirtyisi paremman palkan perässä myöhemmin naapurimaahamme. Tämä lisäisi meidän suomalaisten menoja, muttei auttaisi hoitohenkilöstön vajausta.

Jotta tulevaisuudessa meitä suomalaisia hoidetaan selvällä Suomen kielellä motivoituneiden hoitajien toimesta, niin meidän on satsattava suomalaisen henkilöstöön ja heidän työolosuhteisiinsa. On laskettu, että jos julkisen puolen sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, sekä tietysti myös arvokasta työtä tekevät laitoshuoltajat saisivat 300 euron palkankorotuksen kuukaudessa, niin se kustantaisi yhteiskunnalle vajaat miljardi euroa.

Nyt moni toteaa, ettei se olisi mahdollista, kun tulee niin kalliiksi. Mutta minä ole toista mieltä. Suomi laittaa vuosittain miljardeja vihreään siirtymään, löyhään maahanmuuttopolitiikkaan, EU:n tukipaketteihin ja tuloksettomaan kehitysapuun maailmalle. Pelkästään kehitysyhteistyöhön Suomi laittaa lähes 1,3 miljardia vuosittain ja mitkä ovat olleet tulokset? Jos kehitysapua leikattaisiin miljardilla, niin siihen jäisi käytettäväksi vielä noin 300 miljoonaan vuodessa, mutta samalla säästyneestä miljardista löytyisi eurot sote-puolen henkilöstön palkankorotuksiin.

Lopetetaan siis suomalaisten rahan jakaminen maailmalle, niin meillä olisi euroja käyttää Suomalaisten hyvinvointiin ja laadukkaisiin sote-palveluihin.

KYLLÄ SE RAHA SUOMALAISILLEKIN KELPAISI

Perjantai 31.12.2021 klo 10:19

Meitä perussuomalaisia aina arvostellaan siitä, kun haluamme leikata maahanmuutosta ja kehitysavusta. Me perussuomalaiset haluamme, että suomalaiset tulisivat arjessaan hyvin toimeen ja meidän veroeurot käytettäisiin suomalaisten hyvinvointiin.

Ei ole oikeudenmukaista, että eläkkeellä oleva ja vuosikymmeniä duunia paiskinut suomalainen joutuu miettimään toimeentuloansa. Miten saisi lääkkeet ja lämmityslaskut maksettua. Ja samaan aikaan naapuriasunnossa asuu maahanmuuttajataustainen henkilö, joka ei ole päivääkään tehnyt töitä Suomessa, eikä maksanut veroja Suomeen. Tämä maahanmuuttaja saa nyt takuueläkettä, asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa ja hänen toimeentulonsa on parempi, kuin suomalaisen pieneläkeläisen, jonka verovaroilla tämän maahanmuuttajan toimeentulo turvataan.

Ja mitäpä vielä. Sisäministeriö on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valmistellut lakiesitystä, jossa laittomasti maassa oleville, jopa 3 000 henkilölle jaettaisiin oleskelulupa. Heille, ketkä ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta eivät ole suostuneet poistumaan maasta. Vaikka heillä ei ole oikeutta, eikä perustetta jäädä maahamme. Ei voi olla niin, että toivotamme koko maailman elintasosiirtolaiset elämään meidän kustannuksella.

Me perussuomalaiset, esitimme vaihtoehtobudjetissamme 500 miljoonan euron leikkausta kehitysapurahoihin, joihin tänä vuonna on käytetty kokonaisuudessaan uskomattomat 1,2 miljardia euroa. Kehitysavusta leikkaaminen ei ole riistämistä, vaan sen varmistamista, että omat rahamme tulevat omien kansalaistemme hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseen. Jokainen aikuinen suomalainen maksaa kehitysapua vuodessa keskimäärin 280 euroa. Ja tätäkin summaa viher-vasemmistossa halutaan vielä reilusti korottaa.

Myös polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu aiheuttaa ankaria aikoja suomalaisille. Poliittisilla päätöksillä Suomessa ja EU:ssa on haluttu olla etujoukoissa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa. Tämä linjaus tarkoittaa hyvin nopeaa siirtymää vähäpäästöisiin energiamuotoihin, josta taas seuraa huomattavia hintapaineita energiamarkkinoilla. Lisäksi bensan, dieselin ja polttoöljyn päästökauppa olisi suunnitelman mukaan alkamassa vuonna 2026. Mikä osaltaan lisäisi suomalaisten verorasitusta.

Osassa Etelä-Euroopan maissa, onkin alettu antamaan tukipaketteja energian hinnoista kärsiville kansalaisille, tai sitten energian verotusta on kevennetty. Mutta meillä Suomessa ministerit ovat käskeneet pienituloisia sosiaalitoimiston luukulle. Suosittelen arvon ministereitä kokeilemaan henkilökohtaisesti, kuinka helppoa toimeentulotuen saaminen suomalaisena on.

Jatkossa suomalaisia siis kuritetaan entistä enemmän. Tuleehan maksuun myös EU:n elpymispaketti, jossa meille jäi maksajan rooli. Toisin kuin Espanjalla, jolla on nyt 70 miljardin euron ongelma. Ongelmana on saada EU:n elvytysrahat käytetyksi, sillä vastaavaa rahatulvaa ei ole maassa ennen koettu näin lyhyessä ajassa. Espanjassa todetaankin, että kun rahaa alkaa virrata, niin sille ei tule loppua.

Kyllä se raha suomalaisillekin kelpaisi, eikä ainainen maksajan rooli.

OTETAANKO LISÄÄ VELKAA, SUOMALAISILLE?

Torstai 23.9.2021 klo 11:18

Valtioneuvosto on julkaissut kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon, johon perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet. Selonteossa linjataan Suomen toimintaa ja tavoitteita kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Yksittäisinä tavoitteina on sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ilmastokestävyys, sekä muut ympäristöteemat. Kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön määräraha vuodelle 2021 on lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2020 Suomi suuntasi kehitysyhteistyörahoja eniten Somaliaan (25,3 milj. euroa). Toiseksi eniten rahoitusta sai Afganistan (24,5 milj. euroa) ja kolmanneksi eniten Myanmar (23,8 milj. euroa).

Kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomen on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ja ohjata bruttokansantulosta 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Selonteossa on myös linjaus siitä, että Suomi käyttäisi mahdollisimman pian 0,2 prosenttia bruttokansantulosta kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, tarkoittaisi joka vuosi lähes puolen miljardin lisäystä valtion kuluihin ja vaatisi lisää velanottoa.

Selonteossa todetaan, että Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia ja Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden edistymistä ja tuloksia mitataan, sekä seurataan ja analysoidaan systemaattisesti. Tästä kaikesta huolimatta, missään ei kerrota esimerkkejä konkreettisista tuloksista, eikä siitä, mitä konkreettista kohdemaissa on saavutettu. Missään ei arvostella kehitysmaiden korruptiota, diktaattoreita, huonoa hallintoa ja ihmisoikeusrikoksia.

Kahdenväliset kehitysyhteistyösuhteet ovat olleet vähenemään päin, vaikka ne palvelisivat parhaiten Suomen intressejä. Olisikin tärkeää luoda uusia kahdenvälisiä kehitysyhteistyösuhteita, eikä keskittyä jakamaan rahaa vain yleistukina YK:n, EU:n tai monenkeskisen kehitysyhteistyön kautta.

Kehitysmaiden suurimmat haasteet ovat väestönkasvu ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Tilastojen mukaan vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Tärkeintä olisi siis turvata tyttöjen opiskelumahdollisuudet. Tutkimusten mukaan tyttöjen kouluttautuminen pienentää lapsilukuja ja vähentää parisuhdeväkivaltaa. Koulutusmahdollisuuksien lisäksi tyttöjen ja naisten aseman parantuminen kietoutuu vahvasti väestönkasvun hillitsemiseen. On myös tärkeää, että kohdevaltio esittää suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin.

Maailmanlaajuisesti väestönkasvu lisää luonnonvarojen kulutusta ja hiilipäästöjä. Nopea väestönkasvu tarkoittaa myös sitä, että ruoantuotantoa pitäisi pystyä kasvattamaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 prosentilla tulevien reilun kymmenen vuoden aikana.

Tästä kaikesta huolimatta, en kannata kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamista, koska se vaatisi lisää velanottoa ja suomalaisten verojen nostamista. Ensisijainen tavoite on lopettaa maahanmuuttopolitiikassa humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Näin voisimme pienemmällä summalla auttaa suurempaa osaa maailman hätää kärsivästä väestöstä, ja rahaa jäisi myös terveydenhuollon henkilöstön palkankorotuksiin.

TERVETULOA, TOIVOTTAA HALLITUS!

Torstai 23.9.2021 klo 11:17

Valtioneuvosto on julkaissut selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Maahanmuuttopolitiikalla edistetään kuulemma suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta (ulkomaalaistaustaiset tekevät rikoksia suomalaistaustaisia useammin) ja toteutetaan kansainvälisiä velvoitteita.

Suomessa asui vuonna 2020 vajaa 450 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä ja Suomen koko lapsiväestöstä jo noin kymmenellä prosentilla on ulkomaalaistausta. Helsingin seudulla vieraskielisten osuus oli vuonna 2019 noin 16,5 prosenttia ja Espoossa peruskoulun ensimmäisen luokan aloittaneista lähes neljäsosa oli vieraskielisiä. Vuonna 2035 Helsingin seudun asukkaista neljänneksen arvioidaan olevan vieraskielisiä.

Selonteossa tunnustetaan, että ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10-15 %-yksikköä matalampi ja työttömyysaste noin 5-10 %-yksikköä korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Ero maassa syntyneiden työllisyysasteeseen on Suomessa suuri myös eurooppalaisessa vertailussa. Erityisen heikosti Suomessa työllistyvät EU-maiden ulkopuolelta lähtöisin olevat ulkomaalaistaustaiset.

Pakolaistaustaisten työllisyysaste jää muista ryhmistä. Rekisteriaineiston perusteella Afganistanista, Irakista ja Somaliasta lähtöisin olevien henkilöiden työllisyysaste nousee ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, mutta jää 20-40 % tuntumaan.

Matalasta tulotasosta johtuen maahanmuuttajat saavat keskimäärin suomalaistaustaisia enemmän Kelan maksamia sosiaaliturvaetuuksia. Vuonna 2018 maahanmuuttajille maksettiin henkeä kohden keskimäärin 4 676 euroa ja suomalaistaustaisille 2 243 euroa. Suhteellisesti eniten maahanmuuttajille maksettiin asumistukia, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Kelan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 % Kelan työttömyysturvasta.

Kaikesta tästä huolimatta maahanmuuttopolitiikalla edistetään selonteon mukaan suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Nykyistä, kotoutumisen epäonnistumisesta syytetäänkin rasismia ja rakenteita, vaikka kotouttamisen epäonnistuminen johtuu osittain nimenomaan siitä, että toimenpiteet kohdistuvat liikaa kantaväestön ja suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseen. Sen sijaan, että suomalaisia painostetaan mukautumaan tänne tulevien ihmisten tapoihin ja kulttuureihin, pitäisikin vaatia maahanmuuttajia elämään maassa maan tavalla. Tai sitten täältä pois.

Selonteko on täytetty maahanmuuttajille suunnatuista työllisyys-, koulutus-, sote- ja perhepalveluiden kehittämistoimenpiteistä ja erityispalveluista. Hyvin vähälle huomiolle on sen sijaan jäänyt maahanmuuttajien oma aktiivisuus ja vastuu oman kotoutumisen edistämisessä.

En voi millään hyväksyä, tätä suomalaisten rahojen heittämistä kaivoon, enkä vielä isomman rahan syytämistä kehitysapuun. Suomi voisi auttaa yhtä maassamme täysylläpitoa nauttivaa humanitääristä maahanmuuttajaa kohden yli 30 humanitääristä apua tarvitsevaa ihmistä YK:n pakolaisleireillä.

Maahanmuuttopolitiikassa humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo pitäisi lopettaa kokonaan ja tästä säästyneitä euroja voitaisiin ohjata pakolaisleireillä auttamiseen. Näin suomalainen yhteiskuntarauha säilyisi turvallisempana ja samalla pystyisimme pienemmällä summalla auttamaan suurempaa osaa maailman pakolaisista.

EURO VELKAANNUTTAA

Tiistai 8.6.2021 klo 22:02

Vienti on yksittäisen valtion tulonlähde ja tuonti on sen menoerä. Kun tuonti kasvaa ja vienti pienenee, sekä valtion menot pysyvät samoina, eletään kasvavassa määrin velaksi.

Euromaat ovat itsenäisiä valtioita, jotka päättävät omasta taloudestaan. Näin on ollut ainakin tähän asti. Näillä itsenäisillä valtioilla on kuitenkin yhteinen valuutta euro, jonka arvo heijastaa näiden maiden keskimääräistä taloudellista tilaa. Yksittäisen valtion taloudellisen tilan poikkeama tästä keskiarvosta on valuuttakurssin puuttuessa tasapainotettava jollain tavalla. Nyt sitä yritetään tasapainottaan EU:n yhteisvelalla.

Kun heikkenevä oma valuutta puuttuu, eikä yleinen palkkataso jousta, vientituotteet eivät pysty halpenemaan. Jos tuotantokustannukset muualla maailmassa ovat alhaisemmat kuin kotimaassa, vientituotteet eivät millään pysty kilpailemaan ulkomaisten tuotteiden kanssa. Samalla kasvaa myös tuonti, koska ulkomaiset tuotteet ovat kotimaisia halvempia. Tällöin vienti alkaa heikkenemään ja työttömyys kasvamaan. Näin on tapahtunut meillä Suomessakin, kun meidän vaihtotase on ollut miinuksella viimeiset 10 vuotta.

Euroalue ei ole yhtenäinen talousalue kuten esim. Yhdysvallat. Vaikka valuutta on sama, euroalueelta puuttuu keskitetty taloudenpito ja merkittävät sisäiset tulonsiirrot. Kun näitä ei ole ollut, eurotalous on ajautunut epätasapainoon. Nyt sitten euroa ollaan pelastamassa ja euromailta ollaan viemässä taloudellinen itsemääräämisoikeus. Ollaan ottamassa yhteisiä lainoja, joilla tuetaan huonosta talouttaan hoitaneita maita. Näin yritetään pitää tietyt maat tyytyväisinä ja yritetään tukahduttaa puheet euroeroista.

Tähän mennessä “tulonsiirtoja” onkin toteutettu lähinnä kriisimaita lainoittamalla. Mutta nyt aletaan antamaan myös suoraa rahaa, ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Jatkuvat tulonsiirrot itsenäisiltä, menestyviltä eurotalouksilta kriisitalouksiin, ei pitäisi olla edes mahdollisia. Mutta nyt puhutaan jo pysyvistä taakanjakomekanismeista, mikä johtaa siihen, että kannustinta vastuulliseen taloudenpitoon ei enää olisi.

Huonon taloudenpidon lisäksi euromaa voi ajautua kriisitilanteeseen jo pelkästään eroavien lähtökohtien takia. Itsenäiset eurovaltiot eivät yksinkertaisesti kasva samaa tahtia. Koska valuutta kuitenkin on sama, menestyvät taloudet kasvavat entistä nopeammin halpana pysyvän euron seurauksesta. Kriisimaiden kannalta taas valuutta on maan kilpailukykyyn nähden aivan liian vahva, vienti ei vedä ja kotimainen tuotanto näivettyy entisestään.

Tähän ongelmaan maamme hallitus on vastaamassa työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Yrityksille halutaan edullista työvoimaa, mikä ajaa tietyt alat kierteeseen, jossa yritys pakotetaan palkkaamaan halpaa ulkomaista työvoimaa, kun kilpailijakin palkkaa. Kenelläkään ei ole kohta varaa palkata suomalaista duunaria, kun kilpailu vaatii halpatyövoimaa palkalla, millä Suomessa ei tule toimeen ilman yhteiskunnan tukia.

Tulevaisuudessa meille tuleekin eteen risteys, jossa joudumme pohtimaan, haluammeko mennä kohti liittovaltiota vai irtaudummeko eurosta. Mielestäni eurosta irtaantumisen dramatiikkaa on liioiteltu, kun vaihtoehto on EU:n yhteinen liittovaltio. Liittovaltio, jossa suomalaiset joutuvat muiden maksumiehiksi.

SUOMI LÄHDÖSSÄ HUONOON DIILIIN

Tiistai 2.3.2021 klo 19:18

Suomen maksuosuus EU:n 750 miljardin euron elvytysrahastosta tulee olemaan 6,6 miljardia euroa. Takaisinpäin olemme saamassa noin 2,7 miljardia, eli noin 40 % omista rahoistamme (palautus voi vielä tästä laskea). Tappiota onkin tulossa suomalaisille veronmaksajille noin 3,9 miljardia euroa.

Koska EU:n sanelee ehdot, mihin Suomi saa tuon 2,7 miljardia omia rahojamme käyttää, niin Marinin hallitus on valmistellut ”Kestävän kasvun ohjelman” EU:lle hyväksyttäväksi.

Käydäänpä hieman läpi tuota hallituksen ohjelmaa, joka noudattelee hallituksen arvopainatuksia. Pääpaino on ”vihreällä siirtymällä”, johon liittyy Suomen päätös tavoitella ilmastojohtajuutta EU:ta kireämmällä hiilineutraliteettitavoitteella. Hallitus nostaa vihreän siirtymän osuutta elpymisrahastosaantomme osalta EU:n velvoittamasta 37 prosentista vähintään 50 prosenttiin.

Myös työttömien kurittamiseen panostetaan. Yhtenä hallituksen painopisteenä on ”työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen”. Hallitus aikookin tuoda työttömille ”aktiivimalli kakkosen” ja poistaa eläkeputken, sekä sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa.

Hallitus siis käyttää meille palautuvia euroja edistääkseen omia tavoitteitaan. Tavoitteena on olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa maa ja hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, sekä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Mikä taas osaltaan kasvattaa kohtuuttomasti autoilun kustannuksia. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, jolloin Suomi antaa kilpailijamailleen 15 vuotta pidemmän ajan sopeuttaa toimintansa tiukempiin ilmastovaatimuksiin. Kuitenkin samalla hallituksen yksi painopiste on maamme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Useat Suomen johtavat talousasiantuntijat, tyrmäävät paketin. Elpymispaketti ei ole Suomen etu, vaan saattaa päinvastoin heikentää maamme julkista taloutta ja talouskasvua. Onhan elpymispaketin kustannukset vuosittain satoja miljoonia euroja, jotka rahoitetaan veronkiristyksillä.

EU on nyt pelastamassa koronan varjolla Saksan ja Ranskan pankkien saatavat ylivelkaisilta Italialta ja Espanjalta. Maamme hallitus on tähän suostumassa, jotta saavat toteutettua vihreän sumutuksensa, jolla suomalaisten veroeuroja siirretään Etelä-Euroopan maiden tukemisen lisäksi kotimaisen vihreän ideologia toteutukseen.

Suomi ampuu itseään omaan jalkaansa, kun lähettää rahaa omille kilpailijamailleen. Sekä mahdollistaa EU:n ongelmamaille yli varojensa elämisen muiden piikkiin. Onhan tukipaketin suurin saajamaa Espanja suunnitellut perustuloa ja lyhennettyä työaikaa, johon ilman tukipakettia ei olisi mitään mahdollisuutta. Suomalaisten euroja on siirtymässä myös Italian mafian taskuihin. Italia onkin saamassa tukipaketista toiseksi eniten miljardeja

EU onkin nyt matkalla kohti syvempää tulonsiirtounionia ja laajempia yhteisvastuita. Pitääkö suomalaisten velkaantua ja maksaa entistä enemmän veroja, jotta jonkun muun EU-maan ei tarvitsisi? Pahin skenaarion on se, etteivät muut maat hoitaisi vastuitaan velanmaksusta. Silloin Suomi voisi joutua maksamaan jopa 1,4 miljardia lisää vuosittain muiden velkoja.

Nyt ainoa oikea ratkaisu olisi välittömästi kaataa elvytyspaketti, ennen kuin on myöhäistä.

TOISILLA UUSIUTUU, TOISILLA EI

Tiistai 2.3.2021 klo 19:17

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on luokitellut turpeen hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, mutta Suomi ei. Suomessa on noin 9 miljoonaa hehtaaria soita ja nämä muodostavat noin kolmanneksen maamme pinta-alasta. Turpeen käyttö on Suomessa kestävää, sillä uutta hiiltä sitovaa turvetta muodostuu vuositasolla enemmän kuin sitä käytetään. Soiden turve lisääntyykin meillä vuosittain kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin sitä nostetaan.

Vuosituhannen alussa EU esitti, että turve voidaan maakohtaisesti luokitella uusiutuvaksi energiaksi sen uusiutuvan kasvun osalta. Asiaa käsiteltiin eduskunnan suuressa valiokunnassa, jossa asiasta oli kuitenkin erimielisyyttä ja asiasta jouduttiin äänestämään. Äänien mentyä tasan 12-12, päätös jouduttiin ratkaisemaan arpomalla. Arpajaiset voitti Paavo Lipposen (sd) johtaman hallituksen kanta ja eduskunnan päätökseksi tuli, että turve on uusiutumatonta energiaa.
Tämän päätöksen johdosta, meillä Suomessa turpeen ilmastopäästöjä kohdellaan nyt samoin, kuin kivihiilen tai öljyn. Toisin on läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa, jossa turve luokitellaan viisaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi.

Energiaturvetta käytetään lämpöä ja sähköä tuottavissa energialaitoksissa kotimaisena polttoaineena. Kasvuturvetta taas tarvitaan jatkuvasti enemmän tyydyttämään lähellä tuotetun ruuan kysyntää. Turve sitoo hyvin vettä ja on erinomainen kasvualusta ja käytön jälkeen se kelpaa sellaisenaan kierrätettäväksi maanparannusaineeksi. Eläinkuivikkeena turve on turvallinen sekä eläimille, että hoitajille. Jos energiaturpeen nostaminen vähenee tai loppuu kokonaan maassamme, niin se vaarantaa myös lukuisten kasvipuutarha- ja alkutuotantotilojen tulevaisuuden. Näin siksi, koska esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus heikkenee oleellisesti, koska niiden nostaminen yksinään ei ole kannattavaa. Kasvuturve puolestaan on elinehto mm. kasvihuoneviljelijöille ja kuiviketurpeen saatavuus on iso ja oleellinen tekijä eläinten hyvinvointia ja terveyttä ajatellen.

Turvetuotannon lopettamisen seuraukset olisivat erittäin negatiiviset kansan- ja valtiontaloudelle, kauppataseelle, energian huoltovarmuudelle ja työllisyydelle. Energian kotimaisuusaste on jo nyt alhainen, vain 30 prosenttia. Turve on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys. Siksi siitä tulee huolehtia nykyistä paremmin.

Olemme jo nyt tuontienergian varassa suuresti. Kriisitilanteessa ei olisi järkevää olla Venäjän armoilla. Venäjän, josta suurin osa energiastamme tulee ja joka kriisitilanteessa voi olla arvaamaton. Turvetta on lyhyellä tähtäimellä vaikea korvata muulla kuin kivihiilellä, öljyllä, maakaasulla tai hakkeella, jota joudutaan myös tuomaan Venäjältä. Eli hallituksella ei ole antaa mitään muuta turpeen tilalle tällä hetkellä, kuin pääasiassa fossiilisia vaihtoehtoja.

Vaikka turpeen polton päästöt savupiipun päästä mitattuna ovat pienemmät kuin puuta poltettaessa, niin puun poltto on kuitenkin sovittu päästöttömäksi ja uusiutuvaksi energiaksi. Eduskunnan arpajaiset ovatkin tulleet Suomelle kalliiksi. Toisin kuin Ruotsille, jossa turve luokiteltiin uusiutuvaksi energiaksi. Meidän tuleekin tehdä poliittinen päätös siitä, että turve luokitellaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi myös meillä. Tällöin turvetta voidaan käsitellä samoilla ehdoilla kuin puuta päästökertoimen osalta.

HALLITUKSEN ENTISET TYÖVÄENPUOLUEET

Maanantai 21.12.2020 klo 11:08

Maamme hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Mikä tarkoittaa, että hallitus on etukenon ilmastotoimillaan siirtämässä viimeisetkin teollisuutemme työpaikat maamme rajojen ulkopuolelle.

Ainoa työllistävä toimi hallitukselta on ollut päätös palkata 1200 työntekijää julkiselle puolelle TE-toimistoihin vuonna 2022.

Miksi hallitus on sitten heidät palkkaamassa? Koska hallitus on tuomassa työttömiksi joutuneiden iloksi AKTIIVIMALLI KAKKOSEN ja tätä piiskuria varten, hallitus tarvitsee valvojia asettamaan karensseja työttömiksi joutuneille. Hallitus siis toimillaan siirtää duunareita nyt kortistoon ja samalla vähenevillä veroeuroilla palkkaa aktiivimalli kakkoselle karenssivalvojia ruoskimaan työttömäksi jääneitä. Hintalappu tälle toiminnalle on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Eikö olisi parempi tehdä toimia, joilla turvataan teollisuuden toimintakyky ja työpaikat Suomessa, kuin käyttää lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla saadut kymmenet miljoonat eurot aktiivimalli kakkosen toteuttamiseen?

Nyt kun hallitus on kaivamassa Aktiivimalli kakkosen ”vasemmistoliiton huonojen ideoiden romukopasta”, niin samaan aikaan se on poistamassa ikääntyneeltä työväestöltä eläkeputken. Eikä hallitus hyväksynyt yli 55-vuotiaita mukaan työllisyyden kuntakokeiluunkaan, johon kyllä pääsevät kaikki alle 30-vuotiaat, sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset heti työttömyyden alkumetreillä. Yli 55-vuotiaat kelpaavat vasta, kun heistä tulee pitkäaikaistyöttömiä.

Eläkeputken tukkiminen, työttömyysturvan heikennykset ja vuorotteluvapaasta luopuminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Ne ainoastaan lisäävät työllistettävien joukkoa, jo ennestään kasvussa olevaan, valtavaan työttömien armeijaan.

Ikääntyneet työttömät jätetäänkin nyt oman onnensa nojaan, vain aktiivimallin karenssit seuranaan. Kun työttömiltä viedään eläkeputki, niin heiltä viedään myös mahdollisuus kartuttaa eläkettä, jota ansiosidonnaisella kertyisi, mutta ei työmarkkinatuella. Hallitus ryhtyy siis jakamaan korotettuja rangaistuksia työttömille. Samalla hallitus paljastaa, kuinka vähän he arvostavat työttömäksi joutunutta duunaria.

Kuka sitten näistä ratkaisuista hyötyy? Vastaus on keskikokoiset ja suuret yritykset, jotka haluavat irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitään. Nykyisellään työnantaja on velvollinen maksamaan omavastuumaksun irtisanomiensa työntekijöiden eläkeputkimenoista. Hallituksen suunnittelemassa uudessa mallissa, työnantaja irtisanomiskustannukset ovat vain murto-osa eläkeputkimalliin verrattuna. Työnantaja tulee siis säästämään melkoisen määrän euroja, kun hän irtisanoo ikääntyneen työntekijänsä hallituksen poistaessa eläkeputki-järjestelmän. Toisaalta, pienyrittäjän kustannukset kohoavat.

Ammattiliittojen työttömyyskassat toisaalta säästävät, kun työttömät tippuvat pois eläkeputken ansiosidonnaiselta.

Tämä siis voi kääntyä päälaelleen ja ikääntyneitä irtisanotaan entistä herkemmin tulevaisuudessa, jos töitä ei ole. Samalla työttömien duunareiden eläkekertymä laskee ja tulevaisuuden ostovoima jää pienemmäksi. Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri. SAK:n laskelmien mukaan, työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja. Vaikutus voi olla taitettua indeksiä suurempi. Marinin hallitus siis lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä.

Näihin toimiin entiset työväenpuolueet ovat nyt Marinin hallituksessa ryhtymässä!

OMAISHOIDOLLE ARVOSTUSTA

Keskiviikko 9.12.2020 klo 12:14

Tällä hetkellä Suomessa noin 350 000 henkilöä hoitaa säännöllisesti läheistään. Heistä noin 50 000:lla on sopimus omaishoidon tuesta. Mikäli arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia ei olisi, vaan kaikki 50 000 omaishoidontuella olevaa omaishoidettavaa hoidettaisiin laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa, hoitomenot olisivat yli kolme miljardin euroa. Omaishoito säästääkin hoidettavaa kohti kymmeniä tuhansia euroja vuodessa yhteiskunnan varoja. 

Tämä on vain yksi asia miksi omaishoidon hoitopalkkio pitää muuttaa verottomaksi. Kaikki omaishoitajat tekevät valtavan tärkeää työtä oman jaksamisensa kustannuksella. Omaishoito voi olla niin fyysisesti, kuin henkisesti raskasta työtä. Suomessa tarvitaankin vielä enemmän panostuksia omaishoitajien jaksamiseen. Tämän edistämiseen ja valvomiseen pitäisi perustaa omaishoidon valtuutettu.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kuntien omaishoidon palkkiot olivat yhteensä 226 miljoonaa euroa. Palkkioiden lisäksi kunnille tuli kuluja omaishoidettaville annetuista palveluista, omaishoitajien vapaista ja omaishoitoa tukevista palveluista. Vuoden 2020 omaishoidontuen hoitopalkkiot ovat 408,09 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 816,18 euroa kuukaudessa. 

Omaishoito on veronalaista tuloa, ja sitä verotetaan ansiotulona, eli verotetaan ansiotulona. Omaishoidon tuen saajista 58 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä. Tämä vaikuttaa tuensaajajoukon keskimääräiseen marginaaliveroprosenttiin, jolloin myös esimerkiksi ansaitusta eläkkeestä joutuu maksamaan korkeampaa veroa. Eli omaishoitajaa rangaistaan verotuksella, kun hän toimii omaishoitajana.

Jos omaishoidontuki muutettaisiin toivomukseni mukaan verovapaaksi, niin valtion verotulot tippuisivat vain murto-osalla verrattuna siihen, mitä omaishoidolla säästetään nykypäivänä.

Verotuksen muutokset ovat mahdollisia ja ne ovat arvovalintakysymyksiä. Omaishoidon verottomuus ei olisi Suomen taloudelle iso asia, mutta vähän reilun 400 euron omaishoidon palkkiolla ympärivuorokautista työtä tekevälle omaishoitajalle sillä olisi valtava merkitys. Omaishoitajalla pitäisi olla tunne siitä, että hänen tekemäänsä työtä myös yhteiskunta arvostaa.

Nykymalli, jossa omaishoitoa verotetaan rankasti, ei lämmitä eläkeläistä, joka yrittää tulla toimeen omien vaivojensa kanssa ja samalla hoitaa esimerkiksi muistisairasta puolisoaan. Tai työikäistä omaishoitajaa, joka on jättäytynyt työelämän ulkopuolelle, jotta voi hoitaa sairasta lastaan tai muuta läheistään. Yhteiskunta ei voi laskea sen varaan, että kyllä he omansa hoitavat vaikka kuinka pienellä tuella tai arvostuksella. Kuten nykyään tapahtuu.

Omaishoitajat kun tekevät työtään suuresta rakkaudesta ja osa ehkä yhteiskunnan paineesta ja velvollisuuden tunteesta. Omaishoito on usein myös henkisesti ja fyysisesti raskasta, johtuen hoidon sitovuudesta, joka usein sitoo omaishoitajan aikaa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Harva omaishoitaja ei myös halua pitää hänelle suotuja vapaapäiviä, sillä omaishoidettavaa ei haluta viedä kunnan järjestämään hoitoon kodin ulkopuolelle. Kodin, joka on hoidettavalle tuttu ja turvallinen ympäristö.

Olen sitä mieltä, että vihdoin ja viimein omaishoidontuki on saatava verovapaaksi ja omaishoitajille on annettava viimein heidän ansaitsema arvotus arvokkaasta työstä.

RYHMÄPUHEENI LAHDEN KAUPUNGIN 2021 TALOUSARVIOSTA

Keskiviikko 25.11.2020 klo 10:19

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Lahdella on mahdollisuus olla Suomen paras ja menestynein kaupunki. Mahdollisuus, jos me päättäjät teemme oikeita ratkaisuja, emmekä unohda kaupunkimme asukkaita ja yrittäjiä, heitä ketkä tekevät kaupungista onnellisen ja menestyvän. Meidän päättäjien tehtävä ei ole keksiä lahtelaisille suuruudenhulluja visioita, vaan mahdollistaa ihmisten hyvä olo ja yrityksille hyvä alusta yrittää.

Hyvä olo tulee turvallisuuden tunteesta, työllisyydestä, hyvistä palveluista, sekä ystävällisistä ihmisistä. Vaikka olemme pala Suomea ja Euroopan unionia, niin Lahti on paikkana arvokas, eikä omaisuuttamme saa kevyesti myydä kasvottomille ulkomaisille sijoittajille. Sijoittajille, ketkä käyttävät tuottonsa muuhun kuin suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen. 

Perussuomalaiset ovat puolue, joka toiminnassaan on lahtelaisten asialla. Me pidämme jalat maassa, emmekä kannata hankkeita, joiden miljoonakulut toteutuessaan ovat vahingollisia Lahden ja lahtelaisten hyvinvoinnille. Perussuomalaiset haluavat edistää ja suojella lahtelaisten etua. Emme hyväksy sitä, että nykyiset valtapuolueet ajavat vain oman ryhmän omia etuja ja haluavat veronmaksajien kustannuksella perustaa ja säilyttää omia suojatyöpaikkojaan äänestäjien kustannuksella.

Lahtelaiset eivät kaipaa asuinalueiden eriytymistä, liikkumisen rajoittamista keskustassa, päihteiden käytön lieveilmiöitä, eikä varsinkaan päättäjien erkaantumista tavallisten lahtelaisen arjesta. 

Lahtelaiset eivät halua keskustavisio Liisuja hankaloittamaan arjen liikkumista. Lahti ei tarvitse veronkorotuksia, joilla Liisut ja eräiden puolueiden haaveet raitiovaunuista ja muista viherhaaveista toteutettaisiin. Veronkorotukset syövät ihmisten kulutusta ja kurjistavat yrittäjien menestysmahdollisuuksia.

Lahti ei ole metropoli, eikä sen tarvitse metropoliksi tullakaan. Lahden ei tarvitse olla kulttuuripääkaupunki, eikä ympäristöpääkaupunki. Vaan Lahden pitää olla turvallinen, siisti ja viihtyisä kaupunki, niin lapsille, nuorille, opiskelijoille, työssäkäyville, yrittäjille ja eläkeläisille. Tämä luo pohjan sille, että saamme Lahteen uusia veronmaksajia, sekä investointeja.

Nykyisellään väestökasvumme laahaa olemattomana. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lahdessa olisi vuonna 2040 arviolta saman verran asukkaita kuin nyt. Väestömme ikääntyy, mutta epäedullinen muuttoliike kuormittaa Lahden taloutta nyt ja tulevaisuudessa. Lahti houkuttelee vain maahanmuuttajia, keiden työllistyminen on kaikkein haastavinta, työttömyysasteen ollessa jo muutenkin korkealla tasolla.

Me perussuomalaiset olemme vastustaneet ilmastotavoitteiden kiristämistä, veronkorotuksia, pormestarimallia ja keskustavisio Liisua. Näillä asioilla on suuri negatiivinen vaikutus lahtelaisten talouteen. Perussuomalaiset olivat ensimmäinen puolue, joka kertoi vastustavan pormestarimallia ja veronkorotuksia. Sen jälkeen monet muut puolueet seurasivat perussuomalaisten esimerkkiä. Samaa toivomme nyt Liisun kohdalla, jota me olimme ensimmäisinä vastustamassa. Perussuomalaiset ovatkin lahtelaisten edelläkävijäpuolue. Me ilmoitimme myös ensimmäisinä, ettemme hyväksy opettajien ja koulunkäyntiavustajien irtisanomisia. Ja tämä me yhdessä estettiin.   

Soijalatte-hipstereiden päiväuni, Lahden keskustavisio LIISU 2030 on torpattava. Toteutuessaan Liisu tuhoaisi yritysten elinvoiman keskustassa lopullisesti. Katujen katkaisuilla ja kavennuksilla, sekä todella alhaisilla ajonopeuksilla ruuhkautettaisiin keskusta ja keskustan kehä totaalisesti. Samalla rasitettaisiin taloussuunnitelmavuosia rankalla kädellä.

Olisihan Liisu tietyille puolueryhmittymille lottovoitto Lahdessa. Keskustassa olisi enemmän tilaa jäljestää ilmastomarsseja, sekä ”moderneja” taidetapahtumia.

Nyt näillä Liisu-puolueilla onkin kiire saada keskustavisio hyväksytyksi, kun vaalien jälkeisen valtuuston valtasuhteista ei ole tietoa. Toisaalta osa Liisun kannattajista ei haluaisi äänestää siitä vielä ennen vaaleja, ettei se vaikuttaisi omaan äänimäärään. Siksi meidän perussuomalaisten mielestä Liisu olisi hylättävä nyt välittömästi kokonaan.

Meillä ei ole keskusta kehittämisen kanssa mikään kiire, vaikka viranhaltijat niin väittävätkin. Lahden keskustan järkevä kehittäminen voidaan aloittaa täysin alusta ja uuden valtuuston toimin.

Jos lahtelaiset haluavat muutosta kohti parempaa ja Lahdesta paremman paikan elää, niin kannattaa äänestää perussuomalaisia seuraavissa kuntavaaleissa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Teemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä seuraaviin asioihin vielä muutosesityksiä:

Lahti-konsernin yleisiin tavoitteisiin haluamme lisätä, että ”Konserniyhtiöiltä edellytetään, sekä vaaditaan, että niiden kannattavuus ja taloudenpito on sillä tasolla, että niiden käyttötaloutta ei ole tarvetta tukea kaupungin taloudellisilla panostuksilla, kuten oman pääoman ehtoisilla lainoilla tai osakepääoman korotuksilla.” Emme siis halua, että kaupunginjohtaja jakelee kuntalaisten euroja yhtiöille, joiden toiminta ei ole kannattavaa.

Haluamme myös poistaa yhtiökohtaisista tavoitteista sanat ”merkittävä”, kun velvoitetaan yhtiöitä osallistumaan Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -ohjelman toteutukseen. Samalla haluamme poistaa konsernipalveluiden vastuualueelta 700 000 euroa, jotka valtuusto on upottamassa Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoden 2021 hankkeen rahoitukseen. Emme halua tuhlata kuntalaisten rahoja hankkeeseen, joka ei ennakkolupauksista huolimatta kiinnosta edes lahtelaisia yrityksiä, eikä naapurikuntia. Vaikka muuta meille uskoteltiin. Käytetään näitä euroja ennemmin huumeidenvastaiseen työhön, millä on huomattavasti suurempi vaikutus lahtelaisten arkeen, kuin ympäristöposeerauksella.

Me perussuomalaiset olemme tyytyväisiä, että kaupunginhallituksen talousarviokokouksessa museolle, orkesterille ja teatterille tehtiin menoleikkauksia, mutta se ei meille riitä. Esitämme museolle vielä 500 000 euron menoleikkausta, jonka pitää kohdistua LAD-museon tuomiin huomattaviin kustannuslisäyksiin. Orkesterille esitämme 250 000 euron tuen lisäleikkausta ja lisäksi teemme ponsiesityksen, jossa sivistyksen palvelualue selvittää vuoden 2021 aikana, voidaanko kaupunginorkesterin palvelut ostaa tulevaisuudessa nykyisiä kustannuksia edullisemmin ostopalveluna.

Me emme halua hukata lahtelaisten euroja Päijät-Hämeen alueelliseen vastuumuseoon, samalla kun naapurikuntalaiset maksavat saman lippuhinnan kuin lahtelaiset. Sama asia pätee orkesterin ja teatterin raskaisiin rakenteisiin.

Talonrakennusinvestoinneissa kaupungintalon perusparannukselta esitämme poistettavaksi 600 000 euroa, jolloin kaupungintalon perusparannus toteutettaisiin supistettuna. Matkakeskuksessa ihmiset joutuvat olemaan sään armoilla, mutta miksi kaupungintalon keskusaukio pitäisi kattaa virkamiehille ja päättäjille.

Teemme myös muutosesityksen talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto päättää, kohta 4. muutetaan seuraavaan muotoon:

”4. antaa kaupunginjohtajalle valtuudet myöntää vuoden 2021 aikana lyhyt- ja pitkäaikaista luottoa kaupungin määräysvallassa oleville konserniyhtiöille enintään 50 miljoonaa euroa. Lainavaltuudet tulee koskea ensisijaisesti investointien rahoitusta. Sellaisiin lainoihin tai muihin rahoitusmuotoihin, jotka ovat tarkoitettu konserniyhtiöiden käyttörahoitukseen, oman pääoman ehtoisiin lainoihin tai osakepääoman korotuksiin, on saatava kaupunginhallituksen suostumus, jos ne ylittävät valtuustokauden aikana 500 000 euroa yhtiökohtaisesti. Rahoitusta myönnettäessä on huomioitava kunkin yhtiön kannattavuus ja rahoituksen takaisinmaksukyky. Mahdollisten säätiöiden tai muiden yhteisöjen rahoituksiin luottovaltuus on kussakin tapauksessa 100 000 euroa yhden kalenterivuoden aikana.”

Näin me perussuomalaiset haluamme siirtää kaupunginjohtajalta valtaa kaupunginhallitukselle. Valtaa lisää päättäjille, ilman pormestarimallia.

LIISU KAADETTAVA KATUOJAAN

Perjantai 20.11.2020 klo 18:48

Soijalatte-hipstereiden päiväuni, Lahden keskustavisio LIISU 2030 on torpattava. Toteutuessaan Liisu tuhoaisi yritysten elinvoiman keskustassa lopullisesti. Katujen katkaisuilla ja kavennuksilla, sekä todella alhaisilla ajonopeuksilla, ruuhkautettaisiin keskusta ja keskustan kehä totaalisesti. Autojen nopeudet (myös bussien) laskettaisiin lähes sähköpotkulautojen tasolle. Keskustavisio tekisikin kaupunkimme keskustasta käytännössä ”no go -alueen”, johon pääsy tehtäisiin autoilijoille todella vaikeaksi ja epätoivotuksi.

Olisihan Liisu tietyille ryhmille lottovoitto Lahdessa. Keskustassa olisi enemmän tilaa jäljestää ilmastomarsseja, sekä ”moderneja” taidetapahtumia. Kaupunginjohtajakin voisi esitellä päästötöntä (ja autiota) keskustaamme kansainvälisille ilmastovieraille. Ihmettelenkin, ettei Greta Thunbergiä ole ehditty pyytää Lahden keskustavision suojelijaksi.

Nyt osalla puolueista on kiire saada Liisu hyväksytyksi, kun vaalien jälkeisen valtuuston valtasuhteista ei ole tietoa. Toisaalta osa Liisun kannattajista ei haluaisi äänestää siitä vielä ennen vaaleja, ettei se vaikuttaisi omaan äänimäärään. Siksi Liisu olisi hylättävä kokonaan nyt välittömästi.

Liisu toteutuessaan kurjistaisi kivijalkamyymälöitä ja johtaisi vain kaljakuppiloiden määrän kasvuun keskustassa. Myös narkomaanien näkyminen katukuvassa lisääntyisi kävelykeskustan laajentuessa.    

Meillä ei ole keskusta kehittämisen kanssa mikään kiire, vaikka viranhaltijat niin väittävätkin. Lahden keskustan järkevä kehittäminen voidaan aloittaa täysin alusta ja uuden valtuuston toimin.

ULKONALIIKKUMISKIELTO

Tiistai 17.11.2020 klo 15:39

Jos Suomeen saapuneet maahanmuuttajat eivät halua kotoutua Suomalaiseen yhteiskuntaan, kaikki Ruotsin kohtaamat ongelmat tulevat viiveellä meillekin.

Suomi onkin jo Ruotsin tiellä. Meille on yhteistä, että maahanmuuttomme tulee lähinnä Lähi-idästä ja Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta. Samalla meille seuraa samat ongelmat, jotka Ruotsissa ovat jo kärjistyneet.

Ruotsi on maailman eniten kotouttamiseen rahaa upottanut maa ja silti siellä on epäonnistuttu. Miksi sitten meillä Suomessa onnistuttaisiin kotouttamaan maahanmuuttajia, jos he eivät halua integroitua Suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten yliedustus epäillyissä ryöstörikoksissa kasvoi selvästi viime vuonna. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus selvitetyissä ryöstörikoksista vaihteli eri ikäluokkien välillä 25 prosentista 35 prosenttiin. Tilastoissa korostuikin Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta ja Länsi-Aasiasta tulleet.

Sen lisäksi, että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on yliedustus ryöstörikoksissa, niin samalla on harvinaista, että ryöstöjen uhrit olisivat maahanmuuttajataustaisia. Pääsääntöisesti kohteena ovat kantasuomalaiset.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 38 prosentissa raiskausrikoksista oli epäiltynä ulkomaalainen tekijä. Vuonna 2018 yli puolet Helsingin raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien väestöön suhteutettu rikollisuustaso oli raiskausrikoksissa noin 8-kertainen kantaväestöön verrattuna. Korkein rikollisuustaso oli Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä, 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

Nyt sitten ihmetellään, mikseivät suomalaiset enää uskalla liikkua öiseen aikaan kaupunkien keskustoissa ja lähiöostareiden liepeillä. Moni suomalainen välttelee liikkumista myös iltaisin tietyillä alueilla. Tätäkö me suomalaiset haluamme?

On vain ajan kysymys, milloin meilläkin pommit alkavat viikoittain räjähtelemään ja autoja kehotetaan pysäköimään etäälle asuintaloista, kuten Ruotsissa on toimittu. Ruotsissa kun autoja sytytetään palamaan huomattavasti useammin kuin Suomessa. Ruotsissa tätä tapahtuu etenevässä määrin maahanmuuttajavaltaisissa ongelmalähiöissä, joita yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneet katujengit ja järjestäytyneet rikollisliigat hallitsevat. Rikollisliigat asettavat lähiöihin jopa ulkonaliikkumiskieltoja, joiden rikkojia uhkaillaan raa-alla väkivallalla. Rikollisliigat eivät kaihda käyttää väkivaltaa ja hallitsevat näin asukkaita pelolla. Poliisi on voimaton, eikä voi asialle mitään

Ruotsissa jengiväkivalta ja muut hallitsemattoman maahanmuuton tuomat lieveilmiöt, ovat suurelta osin seurausta pitkään jatkuneesta sinisilmäisyydestä, sekä hyväuskoisuudesta. Ei Ruotsi, ei Suomi, eikä mikään muukaan maa kykene integroimaan yhteisöönsä maahanmuuttajia, joilla ei ole aikomustakaan kuulua yhteisöön ja elää lainkuuliaisesti.

Rajat avoinna ja hyväuskoisuutemme nakertaa hyvinvointivaltiotamme pala kerrallaan. Tilanne pitää ottaa Suomessa vakavasti, ennen kuin on liian myöhäistä ja ylitämme sen pisteen, kun paluu takaisin rauhalliseen ja turvalliseen Suomeen on lopullisesti mennyttä.

Ainoa oikea ratkaisu on tiukentaa radikaalisesti maahanmuuttopolitiikkaamme.

KORTISTOSTA SISUNAUTIKSI

Torstai 3.9.2020 klo 13:08

Yrityksiä kaatuu ja tehtaita suljetaan. Irtisanomisia ja lomautuksia on ennätysmäärä, mutta hallitus pitää silti kiinni jo aiemmista ilmastotavoitteistaan. Hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä kurjistaa maatamme ja luo lisää työttömyyttä. Etäisyydet Suomessa ovat EU:n pisimmät ja ilmastomme on EU:n kylmin. Metsäteollisuuden logistiikkakustannukset nousevat rajusti, koska raaka-aineen hankintaketjun ja valmiin tuotteen vienti satamiin tapahtuu pääsääntöisesti raskaan liikenteen kalustolla.

Metsäteollisuudessa lasketaan tehdaskohtaisesti, missä on kustannustehokkainta tehdä tuotteet. Tässä laskennassa seurataan tarkkaan eri maiden poliittisia suunnitelmia, eli arvioidaan maariskiä. Siksi myös tällä hetkellä kannattava tehdas voidaan sulkea ja näin varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin.

Suomalaisten tehtaiden ominaispäästöt ovat maailman pienimpiä ja siksi on lopetettava vaatimukset lisäpäästövähennyksistä. Miksi annetaan etumatkaa kilpailijamaiden teollisuudelle ja asetetaan Suomen hiilineutraalisuustavoite kilpailijamaita huomattavasti kireämmäksi?

Jotta teollisuustuotanto säilyisi Suomessa, meidän on luovuttava muita maita kunniahimoisemmasta hiilineutraalius tavoitteesta ja peruttava polttoaineiden veronkorotukset, sekä varmistettava yritysten yhdenvertainen kustannuskilpailukyky kansainvälisiin kilpailijoihin nähden. Tämä on tehtävä jo syksyn budjettineuvotteluissa. Hyvä alku on, jos hallitus kykenee alentamaan teollisuuden sähköveron EU:n minitasolle. Myös teollisuuden päästökauppakompensaatio on nostettava keskeisten kilpailijamaiden tasolle.

Hallituksen on rohkaistava metsäteollisuutta uusimaan konekantaansa Suomessa. Näin voitaisiin varmistaa tehtaiden ja työpaikkojen säilyminen Suomessa. Jos teollinen valmistus katoaa ulkomaille, romahtaa hyvinvointimme rahoituspohja. Jos otamme liian suuren päästövähennystaakan harteillemme, Suomesta lähtee teollisuus pysyvästi. Pahimmassa tapauksessa teollisuuttamme siirtyy maihin, joissa ilmastovelvoitteista ei piitata tuon taivaallista. Mitä me saamme vastineeksi vaihtokaupassa, jos kansallisilla päätöksillä häädämme teollisuutemme maastamme? Lisää työttömyyttä.

Kun metsiemme vuotuinen kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä ja metsävaramme karttuvat kaiken aikaan. EU:n asetus kuitenkin ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa ja päättää kuinka paljon metsää saamme kaataa. Jotta suomi olisi Euroopan hiilinielu, niin saamme kaataa puuta huomattavasti vähemmän, kuin on metsiemme vuosikasvu.

EU:n mielestä emme saisi enää elää metsästä. Vaikka Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannosta viedään ulkomaille yli 90 prosenttia ja joka kymmenes suomalainen saa toimeentulonsa metsäteollisuudesta tai sitä palvelevilta aloilta.

Hallituspuolueiden ministerit ovat viime päivinä tuoneet julki ajatuksia ja tavoitteita, joilla Suomen talous ja työllisyys saadaan nousuun. On ajateltu työpäivän lyhentämistä ja samalla ajateltu, että työnantajalla olisi taloudellisesti varaa maksaa entisen suuruista palkkaa. Irtisanomisia ja lomautuksia on ennätysmäärä, mutta silti maahamme pitäisi houkutella 80 000 työperäistä maahanmuuttajaa. Ja koska teollisuus on hallituspolitiikan seurauksena katoamassa ulkomaille, niin Suomen pitäisi investoida avaruusteknologiaan ja perustaa avaruushallinto. Tulevaisuudessa työttömät siis koulutetaan sisunauteiksi, jos hallituspuolueita on uskominen. 

MIKSI?

Torstai 13.8.2020 klo 18:40

Miksi maamme hallitus haluaa lähettää rahojamme Etelä-Euroopan maille? Miksi hallitus ei halua käyttää näitä osittain mafian taskuun työnnettäviä ”vappusatasia” suomalaisten hyvinvointiin?

Siinä muutama kysymys, mitkä minua ja monia muita suomalaisia ihmetyttää. Miksi italialaiset tai espanjalaiset ovat suomalaisia tärkeämpiä maamme hallitukselle?

Kun Suomen ministerit lähtevät EU:n pöytiin neuvottelemaan, niin monesti tuntuu siltä, että siellä ei enää muisteta, miksi sinne on menty. Tavalliset suomalaiset ajattelevat, että EU:n kokouksiin mennään edustamaan Suomea ja ajamaan suomalaisten etua. Tämä on hallitukselta unohtunut ja Brysseliin matkataankin oma etu mielessä. Kaikkihan muistavat, kuinka esimerkiksi EU myönteiset Katainen, Stubb, Urpilainen ja Vapaavuori palkittiin myöhemmin kiltteydestään.

EU:n elpymisrahastoneuvottelut olivat Suomen osalta totaalinen rimanalitus. Vaikka hallitus yrittää muuta väittää. Kohta saamme ottaa lisää velkaa ja maksaa EU:n elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa, josta saamme takaisin 3,2 miljardia. Suomalaisille jää siis jälleen maksajan rooli, sekä lisävelan otto. Suurin piirtein sama asia, kuin juhlisi neljän euron lottovoittoa, vaikka lottokuponki olisi maksanut kymmenen euron ja rahoitettu lainalla.

Olemme siis saamassa rahastosta takaisin 3,2 miljardia euroa omaa rahaamme, jota kierrätetään EU:n kautta. Samalla EU voi sanella, mihin tuota kierrätettyä omaa rahaa saamme käyttää. Näin maamme hallitus saa 3,4 miljardin euron tappioilla 3,2 miljardia haaveilemiinsa ilmastotoimiin. Kyllä on mahtanut Kesärannassa monet samppanjapullot poksahdella.

Lisäksi Suomi saa tulevasta EU:n seitsemän vuoden budjetista 11,1 miljardia euroa, mutta maksaa EU:lle tästä hyvästä 16,7 miljardia. Eli takkiin tulee tästäkin lisää 5,6 miljardia euroa. Nettomaksumme siis nousee 800 miljoonaan euroon vuodessa, jossa lisäystä on noin 100 miljoonaa vuodessa. Samaan aikaan Naapurimaamme Ruotsi neuvotteli itselleen yli miljardin euron vuotuisen alennuksen EU-jäsenmaksuunsa. Ruotsi siis halusi säästää rahojaan omille kansalaisilleen. Toisin kuin Suomi, joka haluaa maksaa muidenkin laskut. Voikin todeta, että Suomen pääministeri Marin neuvotteli Suomelle maksettavaa 9 miljardia euroa pitkän viikonlopun aikana. Lisäksi tulevat miljardivastuut EU:n yhteisistä elvytyspaketti-lainoista.

Ihmettelen, että jos Suomelle on kertynyt jostain satoja miljoonia euroja ylimääräistä, niin eikö näitä miljoonia voisi ennemmin siirtää kunnille, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voitaisiin laskea. Nykyinen, julkisten terveyspalveluiden vajaan 700 euron maksukatto on kohtuuton monelle pienituloiselle ja tarvittavaan hoitoon ei välttämättä hakeuduta. Myös suomalaisten ostamien lääkkeiden vuosiomavastuuta, eli lääkekattoa voitaisiin ajatella laskettavan. Siis voitaisiin, jos maamme hallitus ajattelisi suomalaisten etua ensimmäiseksi. Mutta ei. Italian, Espanjan ja muiden Etelä-Euroopan maiden sosiaalitoimistona toimiminen on nykyiselle hallituksellemme kunniatehtävä. Tehtävä, jossa suomalaisten hyvinvointi ja toimeentulo unohtuvat.

Minä kysynkin. Miksi!

YHTEINEN VELKATAAKKA

Torstai 4.6.2020 klo 10:14

Yhteisvaluuttamme euroon liittyneet maat ovat talouden rakenteiltaan ja taloudenhoidoltaan niin erilaisia, että jonain päivänä euroa pystyssä pitävät tukipilarit pakosti murtuvat. Se päivä voi olla jo lähellä ja koronavirus nakertaa entisestään näitä pilareita. Samaan aikaan Suomea ollaan nyt sitomassa ikuiseen EU:n velkavankeuteen.

EU-komissio on ehdottanut jäsenmaille yhteistakausta velkakirjoille, joilla käytännössä rahoitettaisiin Etelä-euroopan suuria valtioita. Idean ydin olisi 750 miljardin euron EU:n budjetin yhteydessä toimivasta rahastosta (todellisuudessa Etelä-euroopan toipumisrahasto). Tästä rahastosta sitten lähetettäisiin suorina rahansiirtoina, eli lahjoituksina kasapäin euroja koronaepidemian pahimmin runtelemille valtioille. Suomelle jäisi jälleen vain maksajan rooli, sillä miljardit matkaisivat ennenaikaisena joululahjana Etelä-Euroopan valmiiksi velkaisille rantahietikoille. Maihin, joiden taloudet ovat olleet suurissa ongelmissa jo ennen koronaa niiden omien toimien seurauksena.  

Tämä rahasto olisi uusi jättisuuri tulevaisuuden menoerä Suomelle. Maamme julkinen talous, erityisesti kuntien talous, on jo valmiiksi huonossa kunnossa ja edessämme on suuria vaikeuksia. Jos ja kun nyt osallistumme kaikkiin EU:n keksimiin yhteisvastusiin, se olisi miljardeja lisää meidän menopuolelle. Miljardeja, joista etenkin Kreikka, Italia ja Espanja keräisivät sadon ilman minkäänlaista talouskuria. Maat, joissa talous on ajettu retuperälle ja joissa odotetaan kieli pitkällä miljardien saapumista yhteisvastuuna. Yhteisvastuuna, vaikkakin tämä rikkoisikin EU:n omaa sopimusta. Mutta euro yritetään pelastaa hinnalla millä hyvänsä.

Suomen EU-vastuut voivatkin kasvaa nyt koronakriisissä jopa kymmeniin miljardeihin. Elpymisrahasto toteutuessaan tarkoittaisi Suomelle yli 12 miljardin vastuita. Euroopan vakausmekanismin kautta voi tulla jopa 10 miljardin vastuut. EU-budjetin kasvatus, SURE-työmarkkinatuki ja EIP:n yritystuki voivat kasvattaa meidän menoja reilusti yli miljardilla eurolla. Kaiken kukkuraksi Euroopan keskuspankin 750 miljardin pandemiapakettiin liittyen Suomen pankki on ostanut valtionlainoja parilla miljardilla.

Jo nykyisellään EU:n kaikkien tukimekanismien koko on 1 500 miljardia euroa. Ei siis tarvitse olla selvännäkijä, jotta ymmärtäisi ainakin osan näistä lankeavan tulevaisuudessa suomalaisten maksettavaksi. Takaajan tie on usein pitkä ja tuskainen. Jokainen muistaa, kuinka moni laittoi 90- luvulla nimensä takauspaperiin. Vastuun kun piti olla vain muodollinen. Suomen hallitus ei saa nyt vastata EU:lta kuuluvaan seireenien lauluun ja iloisen humpan tahtiin lähteä Brysseliin kirjoittamaan nimiä takauspapereihin korkeat EU-virat silmissä kiiluen.

Elpymisrahasto olisi EU:n yhteistä lainaa, joka vääjäämättä johtaisi unionin siirtymistä kohti liittovaltiota. Paluuta ei olisi, kun Suomi olisi sidottu EU:n yhteiseen velkaan ikuisiksi ajoiksi ja suomalaisten eurot katoaisivat kuin huoltamogrillistä tuhkat tuuleen.

Suomen ei pidä suhtautua myönteisesti EU:n velka- ja tulonsiirtoihin, sekä Brysselin sanelupolitiikkaan. Meidän tehtävä ei ole pelastaa huonosti asioitaan hoitaneita valtioita tai yksityisiä pankkeja. Vaan meidän on pikaisesti ryhdyttävä valmisteleen eroa yhteisvaluutta eurosta ja myös liittovaltioon tähtäävästä Euroopan unionista. EU tai euro ei pelasta Suomea, mutta oma valuutta ja oma itsemääräämisoikeus voi pelastaa.

SEURAAVA SIIRTOLAISVYÖRY

Torstai 5.3.2020 klo 15:26

Valtioneuvosto päätti viime viikolla, että Suomi noutaa Välimeren alueelta 175 henkilöä. Ensisijaisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja yksinhuoltajaperheitä. Kyse ei ole siis yksinhuoltajaperheiden lisäksi orpolapsista, vaan ilman huoltajaa tulevista, joiden perheet voivat tehdä kohta perhesidehakemuksen ja näin tulla lastensa perässä maahamme.

Suomen lisäksi, vain muutama Euroopan maa on lupautunut noutamaan turvapaikanhakijoita Välimeren alueelta. Tämä tieto on jo saavuttanut miljoonat Turkista Eurooppaan haluavat pakolaiset. Samoin kuin he muistavat entisen pääministeri Sipilän asuntotarjouksen. Ei siis ole ihme, että Turkista yritetään vaikka väkisin Eurooppaan ja siitä sitten kohti pohjoisen onnelaa. Onnelaa, jonka suomalaiset veronmaksajat tulevat jälleen kustantamaan.

Nyt Suomi on lähettänyt Kreikkaan rajavartioita. Ei turvaamaan EU:n ja turkin välistä rajaa, kuten kreikkalaiset tekevät, vaan vastaanottamaan laittomasti rajan ylittäviä. Toivottavasti he eivät anna laittomasti rajan ylittäville Suomen Kelan tukiin oikeuttavia oppaita. Samalla kun he ottavat vastaan ateriatoiveita ja petaavat vuoteita heille.

Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali, evp. Mauri Koskelakin tylyttää Suomen pakolaislinjaa sinisilmäisenä ja pitää mahdollisena, että turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa Suomessa lähitulevaisuudessa. Koskelan mukaan tulevien pakolaisten mukana on tulossa entistä enemmän ääriliikkeiden edustajia, joista monet ovat olleet mukana sotimassa ja väkivaltaan tottuneita. Monet alle teini-ikäisetkin ovat osallistuneet taistelukoulutuksiin. Koskela toteaa myös, että Suomeen tulevien orpolapsien perässä saattaa ilmaantua miehiä, joilla on lahjonnalla saatu paperi isyyden todistamisesta.

Marinin hallituksen unelmissa maahanmuuttajat integroituvat maamme tapoihin ja noudattavat myös lakejamme tulevaisuudessa. Hallitus onkin nyt varautumassa turvapaikkavyöryyn ja antamassa jatkossa laajemmin oikeusapua valtion varoista. Näin hallitus haluaa varmistaa, että entistä suurempi joukko saa turvapaikan suomesta, ja käytännössä luvan jäädä loppuelämäkseen maahamme. Hallituksella on myös suunnitelma, että miten perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maatamme ja miten jouhevasti turvapaikkaprosessit käsitellään.

Sisäministeriö on julkaissut myös raportin, jossa esitellään erilaisia skenaarioita laajamittaisen siirtolaisuuden suhteen. Tutkimuksen mukaan 100 000 turvapaikanhakijasta Suomi vielä muka selviäisi, mutta miljoona tulijaa olisi jo liikaa. Ihmettelenkin, mistä nuo miljardit eurot hyysäämiseen löytyisi, tai mistä leikattaisiin? Samalla kun tiedämme, kuinka vaikeaa on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön maasta poistaminen toteuttaa. Suomeen pääsy kun tarkoittaa ikuista lomaa maassamme veronmaksajien piikkiin.

Turvapaikanhakijoilla ei paranneta Suomen taloutta. Osa jo nyt Suomessa olevista maahanmuuttajista on nostanut yli kaksikymmentävuotta toimeentulotukea. Ulkomailla syntyneet saavat lähes neljänneksen kaikesta Suomessa maksetuista toimeentulotuista. Pääkaupunkiseudun tuista noin 40 prosenttia maksettiin yhteenlaskettuna maahanmuuttajille ja heidän Suomessa syntyneille lapsilleen. Voinkin todeta, että turvapaikkaturismi ei ratkaise Suomen huoltosuhdetta, eikä hoitajavajetta. Turvapaikkaturismi lisää ainoastaan veroja ja maksujen korotuksia, sekä suomalaisten tukien leikkauksia.

VELALLA VEHKEILY

Sunnuntai 26.1.2020 klo 19:06

Suomi velkaantuu, kunnat velkaantuvat ja kansalaiset velkaantuvat entistä enemmän. Ylivelkaantuneita on huolestuttava määrä ja maksuhäiriömerkintöjen määrät jatkavat kasvuaan. Samaan aikaan maamme hallitus kasvattaa entisestään avustaja-armeijaansa, joiden avulla he aikovat pelastaa koko maailman suomalaisilta kerätyillä veroeuroilla. Hallitus lisääkin valtion pysyviä menoja reilusti yli miljardilla eurolla ja talouden tasapainotus karkaa entistä enemmän hallituksen hallinnasta.

Kun maamme hallitus lisää menoja kaikkeen turhaan, niin samaan aikaan Maailmanpankki varoittaa jo tulevasta finanssikriisistä. Onhan kaikki aiemmat globaalit velkaantumisen kasvuaallot päättyneet finanssikriisiin ja nyt aalto on suurempi, laajempi ja nopeampi kuin koskaan. Myös IMF:n pääjohtaja on todennut, että maailmassa jylläävät nyt samat ilmiöt, jotka johtivat vuoden 1929 pörssiromahdukseen.

Hallitus on tehnyt päätöksiä julkisen talouden menolisäyksistä, mutta todellisia päätöksiä työllisyyttä lisäävistä ja taloutta tasapainottavista toimista on jätetty tekemättä. Ainoastaan on aikeita, kuinka kansalaisia kuritetaan veroilla entistä enemmän tulevaisuudessa. Kurittamiselle on keksitty syyksi ilmastokatastrofi ja näin saadaan veroilla kerätyt eurot lähetettyä vihervasemmistolaisen ideologian mukaiseen rahanjakoon maailmalle.

Tänä vuonna maamme hallitus on kaavaillut laittaa veronmaksajien rahoja kehitysyhteistyöhön miljardi euroa, mikä vastaa noin 0,41 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Hallituksen tavoitteena on nostaa kehitysavun määrä 0,7 %:iin bruttokansantulosta, eli ainakin 1,7 miljardiin euroon tulevaisuudessa. Tänä vuonna valtio on suunnitellut keräävänsä veroa ansiotuloista 6 miljardia euroa. Eli hallitus haluaisi lähettää kansalaisilta kerätyistä ansioveroista lähes kolmasosan tuottamattomaan kehitysyhteistyöhön. Samaan aikaan suomalaisille tärkeä sosiaali- ja terveyssektori kaipaisi kipeästi lisämiljoonia palvelujen saatavuuden parantamiseen, jotta voitaisiin huolehtia suomalaisten omista tarpeista.

Suomalainen hyvinvointivaltio on perustunut vientiin ja niistä saatuihin tuloihin. Jo nyt näemme, kuinka vientiteollisuudelle on käynyt ja kuinka sen tulevaisuuden näkymät vaikeutuvat. Suomalaista teollisuutta on jo siirretty ulkomaille ja ilmastonmuutoksen varjolla luodut lisäsanktiot teollisuudelle vain vauhdittavat siirtoja. Näin muut maat ottavat vientitulomme ja vähät välittävät Suomen kuuluisasta ilmastoesimerkistä.

Vaikka maamme hallitus on meille omissa unelmissaan uskotellut, että esimerkkiä näyttämällä ja samalla oman maan kansalaisia kurittamalla, voidaan saada aikaan maailmanlaajuinen muutos päästöjen vähentämisessä. Niin toisin jälleen kävi. Joulukuinen YK:n ilmastokokous Madridissa päättyikin odotetusti, kun suuret saastuttajamaat päättivät jatkaa entiseen malliin ja siirtää päästöjen vähentäminen hamaan tulevaisuuteen.

Näistä ilmastokokouksen päätöksistä Suomen hallitus sai lisäpontta kurittaa entistä enemmän meitä suomalaisia. Onhan hallituksen aikomuksena kurittaa myös autoilijoita entistä enemmän tulevaisuudessa. Suunnitelmissa ehkä jo hahmotellaan kilometriveroa, tietulleja ja tietysti polttoaineiden lisäkorotuksien lisäkorotuksia. Samaan aikaan hallituksen lupaamista todellisista työllisyystoimista ei ole vielä mitään tietoa ja velkaantuminen jatkaa kasvuaan.