TERVETULOA
KANSANEDUSTAJA RAMI LEHDON
KOTISIVUILLE!

VAROITUS: KIRJOITUS SISÄLTÄÄ SUURIA MENOJA, MUTTA EI TULOJA

Maanantai 23.1.2023 klo 21:27

Vuonna 2018 kahdeksan eduskuntapuoluetta (keskusta, kokoomus, sdp, sininen tulevaisuus, vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja kristillisdemokraatit) päättivät yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista. Näiden puolueiden yhteisenä tavoitteena oli ”ilmastopolitiikan kunnianhimo EU:ssa”.

Me perussuomalaiset emme lähteneet tähän ilmastoposeeraukseen mukaan, kun tiesimme mitä siitä seuraa.

Nyt näiden kahdeksan ilmastopuolueen toiveet ovat toteutumassa. Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan luonnon ennallistamista koskevan EU:n lainsäädäntöehdotuksen lasku suomalaisille veronmaksajille voi olla jopa 19 miljardia euroa. Lisäksi Suomelle on rapsahtamassa valtava, jopa seitsemän miljardin lisälasku muka vähenevien hiilinielujen takia. Euroopan metsäisimmän maan, Suomen, tulisi komission mukaan maksaa miljardeja, omat metsänsä jo kaataneille muille EU-maille.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo on tosin todennut, ettei EU:sta kukaan tule meille sanomaan, mikä lasku tulee Suomen maksettavaksi, vaan Suomi on itse sitoutunut ilmastolain mukaisiin päästövähennyksiin ja hiilinielujen kasvattamiseen. Siis, vaikka EU ei meille laskuja ja velvoitteita lähettäisikään, niin Suomi on silti valmis tekemään miljardien eurojen ilmastotekoja vapaaehtoisesti.

Hallitus on myös päättänyt kasvattaa ilmastorahoitustaan ja on sitoutunut tukemaan kehittyvien maiden ilmastotoimia 900 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2025. Lisäksi kehitysavun tasoa halutaan vielä nostaa YK:n tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaisi noin puolen miljardin lisäystä suomalaisten veroeurojen lähettämiseen ulkomaille. Myös kokoomus on tätä kannattanut. Pelkästään viime vuonna valtion budjetista varattiin tehottomiin ja diktaattoreille ohjautuviin kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä noin 1,3 miljardia euroa.

Marinin hallitus on siis lisännyt kansainvälistä ilmastorahoitustaan nykyisellä hallituskaudella 80 prosenttia, mutta nyt köyhimmät maat toivovatkin vieläkin enemmän. Uudesta ilmastorahastosta onkin jo päästy sopuun YK:n COP27 -ilmastokokouksessa.

Palataanpa sitten takaisin tänne meidän suomalaisten todellisiin huoliin.

Uudet sote-alueet huutavat lisää rahaa satoja miljoonia euroja ja lisää tarvitaan tulevaisuudessa vielä enemmän, puhutaan jopa miljardeista. Rahat on jostain löydyttävä, jotta kansalaiset saataisiin hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla ja auttavia käsiä olisi riittävästi. Tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi Marinin hallituksen olisi pitänyt jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä tekemään valtion taloutta tasapainottavia toimia ja karsia kaikesta toissijaisesta, jotta sotenkin rahoitus saataisiin turvattua tulevaisuudessa.

Valtion korkomenot ovat kasvamassa 2,4 miljardiin euroon. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet taivaisiin ja asumisen kustannukset kasvavat jyrkästi. Suomalaiset kärsivät, mutta hallitukselle tärkeintä näyttää olevan ilmastoposeeraus ja turvata laittomasti Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten kiireetön sairaanhoitoon.

Tosin, antoihan hallitus jotain myös soten rahoituksen riittävyydestä huolestuneille. Nimittäin noin 300 000 euroa maksaneen mainoskampanjan, jossa hehkutetaan hallituksen sote-uudistusta.

TOIMENPITEITÄ AJOISSA, ENNEN KUIN ON MYÖHÄISTÄ

Maanantai 9.1.2023 klo 22:54

Suomi on jo Ruotsin tiellä, mitä tulee maahanmuuttoon ja jengiväkivaltaan. Meille on tullut tai ainakin kohta tulee, samat ongelmat, jotka Ruotsissa ovat jo kärjistyneet.

Ruotsi on maailman eniten kotouttamiseen rahaa upottanut maa ja silti siellä on epäonnistuttu. Miksi sitten meillä Suomessa onnistuttaisiin kotouttamaan maahanmuuttajia, jos he eivät halua integroitua Suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten yliedustus epäillyissä ryöstörikoksissa onkin kasvanut meillä vuosi vuodelta.

Ruotsissa jengiväkivalta ja muut hallitsemattoman maahanmuuton tuomat lieveilmiöt, ovat suurelta osin seurausta pitkään jatkuneesta sinisilmäisyydestä, sekä hyväuskoisuudesta. Ei Ruotsi, ei Suomi, eikä mikään muukaan maa kykene integroimaan yhteisöönsä maahanmuuttajia, joilla ei ole aikomustakaan kuulua yhteisöön ja elää lainkuuliaisesti.

Kirjoitin tästä meidän perussuomalaisten varoituksen sanasta jo yli pari vuotta sitten maakuntamme päälehteen ja palautteen mukaan olin täysin väärässä. Samoin kun me perussuomalaiset olemme monesti nostaneet tätä asiaa esille eduskunnassa, niin meitä on haukuttu kaikkien muiden puolueiden toimesta pelottelijoiksi ja vihan lietsojiksi. Ruotsin tie, kun ei kuulemma voi tapahtua täällä meillä Suomessa.

Entä nyt? Poliisijärjestö, Keskusrikospoliisi, presidentti Niinistö ja monet muut asioista perillä olevat, ovatkin nyt samaa mieltä, että Suomi on Ruotsin tiellä. Olisipa meitä perussuomalaisia kuunneltu jo vuosia sitten, jotta ongelmiin olisi pystytty puuttua ajoissa. Nyt kun asia on eskaloitunut, niin vaalien alla moni puolue on herännyt asiaan, mutta vain siksi, että kansa on tajunnut meidän perussuomalaisten olleen oikeassa ja vaalitkin ovat tulossa.

Meidän mielestämme ainoa oikea ratkaisu onkin tiukentaa radikaalisti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Toinen asia, josta me perussuomalaiset olemme jo pitkään puhuneet, on suomalaisten pärjääminen hallituksen yli-innokkaan ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikan varjossa. Sadat tuhannet ovat ajautumassa köyhyysrajan alapuolelle, kun kuluttajahinnat ovat nousseet noin 10 prosenttia vuoden takaisesta. Monet hinnat vielä paljon enemmän.

Kansan hätähuutoon onkin vastannut ainakin vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, vaatimalla hiilinielujen pelastuspakettia. Kyllä!!! Kansa haluaa apua arjessa pärjäämiseen, niin ministeri Ohisalo laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja kantaa enemmän huolta metsiemme pelastuspaketista. Todettakoon, että metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa.

Mielestäni kansa tarvitsee ja ansaitsee kohtuuhintaista ruokaa, sähköä, sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineita nyt heti, kun hätäkin on suurin. Hallituksen tulisikin kuunnella, mitä me perussuomalaiset olemme esittäneet suomalaisten tueksi energiakriisin aikana. Aikaa ei ole odotella.

RIKOS JA RANGAISTUS

Maanantai 9.1.2023 klo 22:52

”Vakavista rikoksista tulee tuomita tuntuvia rangaistuksia, minkä vuoksi henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittavia rangaistuksia on kiristettävä. Rikosten paljousalennuksista on luovuttava, ja ehdonalaisen vapauttamisen edellytyksiä on tiukennettava. Vaaralliset vangit on pidettävä lukkojen takana. Nuorten tekemiin rikoksiin on puututtava alentamalla rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa. Ulkomaalaisista rikollisista on hankkiuduttava eroon, ja terrorismilain säädäntöä on kiristettävä”.

Näin alkaa perussuomalaisten uusi kriminaalipoliittinen ohjelma ja vain harva voi olla näistä asioista eri mieltä. Suomalaiset ansaitsevatkin turvaa rikoksentekijöitä vastaan.

Suomessa rangaistukset ovat lievempiä kuin muissa Pohjoismaissa ja vakavista rikoksista tulisi tuomita jatkossa tuntuvampia rangaistuksia myös meillä.

Perussuomalaisten mielestä vakavista rikoksista, kuten henki- ja väkivaltarikoksista ja seksuaalirikoksista tuomittavien rangaistusten tulee poikkeuksetta olla erittäin ankaria. Myös ulkomaalaiset vangit pitäisi siirtää suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankiloihin. Heille on myös määrättävä pysyvä maahantulokielto ja mahdollinen Suomen kansalaisuus on määrättävä menetettäväksi.

Meillä jaetaan myös rangaistuksien paljousalennuksia, jossa samalla kertaa tuomitaan yhteinen rangaistus kahdesta tai useammasta rikoksesta. Tällöin kaikista rikoksista ei istuta koko rangaistusta, vaan osasta saa alennusta. Kansalaisten ja meidän perussuomalaisten mielestä se pitäisikin mennä toisin päin, eli useista rikoksista tuomittaessa, rangaistuksia pitäisi pidentää, ei lyhentää. Myös tuomiot tulisi istua pääsääntöisesti kokonaan, eikä ehdonalaiseen pitäisi päästä nykyiseen malliin. Ehdonalaisen vapautumisen tulee olla mahdollista vain harkinnanvaraisesti, eikä vakavista rikoksista tuomittuja vankeja pidä koskaan päästää ehdonalaiseen vapauteen. Kaikkein vaarallisimpia vankeja ei pitäisi vapauttaa ollenkaan, jos on riski, että vanki voi syyllistyä vapauduttuaan uusiin vakaviin rikoksiin.

Säästösyistä Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on nykyisin ollut sijoittaa vankeja entistä enemmän avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen. Tällä on vaikutus kansalaisten turvallisuuteen.

Rikollisen päivä vankilassa kustantaa yhteiskunnalle saman verran kuin majoittuminen tasokkaassa hotellissa, eikä vanki joudu maksamaan siitä yhtään takaisin yhteiskunnalle. Suomessa vangeille maksetaan myös vankilassa olosta ”makuurahaa”, sekä toimintarahaa. Suljetussa vankilassa asuva vanki maksaakin yhteiskunnalle vuorokaudessa 225 euroa. Vuosi suljetussa vankilassa maksaa yhtä vankia kohden 82 500 euroa.

Suomessa ikäihminen maksaa kovan hinnan, jotta pääsisi tarvitsemansa palveluasumisen piiriin. Samaan aikaan rikolliselle maksetaan siitä, että hän saa täyden ylläpidon suorittaessaan rangaistustaan. Tästä syystä olenkin jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen vankilamaksujen perimiseksi vangeilta.

Yhdysvalloissa lähes kaikissa osavaltioissa vankila-aika on vangille maksullista ja Suomen pitäisikin ottaa mallia Yhdysvalloista ja siirtyä ainakin osittain maksulliseen vankeusaikaan. Nyt meillä veronmaksajat maksavat laskun, joka aiheutuu vangin rangaistuksen suorittamisesta.

TOIMENPIDEALOITE SÄHKÖPOTKULAUTOJEN PYSÄKÖINNISTÄ

Maanantai 9.1.2023 klo 22:51

Eduskunnalle

Suuren suosion saavuttaneet vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat tuttu näky suurimmissa kaupungeissamme. Käytännössä vuokrausfirmat voivat suorittaa toimintaansa kaupungeissa varsin vapaasti. Niiden rähähdysmäinen kasvu synnytti kuitenkin myös monia lieveilmiöitä, kuten potkulautailijoiden onnettomuudet, muiden kulkijoiden turvallisuuden vaarantamisen ja lautojen holtittoman pysäköinnin kulkuväylille ja pihoille. Pysäköinti rehotti varsin villinä ja pitkin poikin kulkuväyliä lojuvat laudat herättävät ärtymystä. 

Sähköpotkulaudat ovat virallisesti kevyitä sähköajoneuvoja. Ne tulee pysäköidä kuten muutkin ajoneuvot, ja niitä myös koskevat samat liikennesäännöt. Sähköpotkulaudat rinnastetaan tieliikennelaissa polkupyöriin. Tieliikennelain mukaisesti sähköpotkulaudan saa pysäköidä tai pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle, mutta niin, ettei se haittaa liikennettä ja liikkumista.

Sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset eivät tarvitse toimintaansa lupaa kaupungilta. Sähköpotkulautojen vuokrauspalvelut ovat yleensä asemattomia, toisin kuin esimerkiksi kaupunkipyörät, eivätkä ne siten varaa kaduilta tilaa.

Suomessa lainsäädäntö mahdollistaa sähköpotkulautojen pysäköinnin jalkakäytäville, kun pysäköity laite ei estä muuta liikkumista. Yritysten ei tarvitse varata alueita vuokrattavien laitteidensa pysäköintiin eikä siten sopia kaupungin kanssa toiminnastaan.

Osalla kaupungeista on virallinen ohjeistus sähköpotkulautojen käytöstä. Ohjeistuksessa on määritelty muun muassa nopeusrajoitusalueet ja alueet, joihin lautoja ei voi jättää. Toimintaohjeen noudattaminen perustuu kuitenkin yritysten vapaaehtoisuuteen. Sähköpotkulautapalvelun tarjonta on vapaa elinkeino, eikä sähköpotkulaudoilla ajo tai niiden pysäköinti katualueella edellytä kadunpitäjältä erillistä suostumusta tai lupaa.

Valtioneuvoston liikenneturvallisuusstrategiaa koskevassa periaatepäätöksessä on yhtenä toimenpiteenä selvittää mahdollisuutta lisätä lainsäädännössä kaupunkien toimivaltaa niin, että niillä olisi paremmat mahdollisuudet ohjata niiden alueella olevia liikkumisen palveluja.

Jotta sähköpotkulautojen pysäköinnistä olisi mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle ja liikkujille, tulisi niiden pysäköinti rajata tietyille alueille. Tieliikennelain mukaisesti sähköpotkulaudan saa pysäköidä tai pysäyttää jalkakäytävälle tai pyörätielle, mutta niin, ettei se haittaa liikennettä ja liikkumista. Tähän tarvitaan laki, jotta kaupungit voisivat lain nojalla määrittää tarkat pysäköintialueet vuokrattaville sähköpotkulaudoille. Esimerkiksi keskustoissa olisi alueita, joihin sähköpotkulaudat voisi jättää ja keskustojen ulkopuolella esim. linja-autopysäkkien, koulujen ja ostoskeskuksien läheisyyteen. Kaupunki voisi velvoittaa sähköpotkulautoja vuokraavia yrityksiä valvomaan pysäköintiä GPS-paikannuksen avulla.

Edellä olevan perusteella ehdotan

 

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin uuden pykälän lisäämisestä tieliikennelakiin: ”Vuokrattavan kevyen sähköajoneuvon saisi pysäköidä ainoastaan tähän tarkoitukseen varatulle alueelle”.

 

Helsingissä 18.10.2022

TOIMENPIDEALOITE VANKILAMAKSUISTA

Maanantai 9.1.2023 klo 22:45

Eduskunnalle 

Rikollisen päivä vankilassa kustantaa yhteiskunnalle saman verran kuin majoittuminen tasokkaassa hotellissa, eikä vanki joudu maksamaan siitä yhtään takaisin yhteiskunnalle. Suljetussa vankilassa asuva vanki maksaa yhteiskunnalle vuorokaudessa 225 euroa. Vuosi suljetussa vankilassa maksaa yhtä vankia kohden 82 500 euroa.  

Siinä missä rikollinen majoitetaan maksutta täysihoitoon, niin ikäihminen joutuu maksumieheksi, kun hänelle tarjotaan tarpeellista hoivaa.

Suomessa Kela maksaa vankien perustoimeentulotuen. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää kotikunta. Lisäksi vankila maksaa kaikille vangeille käyttörahaa ja kun vanki osallistuu vankilan toimintoihin, hän saa käyttörahan lisäksi toimintarahaa. Käyttörahaa kutsutaan usein makuurahaksi. Käyttörahaa maksetaan 1,60 €/päivä. Sen saavat kaikki vangit jokaiselta rangaistusajan päivältä.

Toimintarahaa maksetaan osallistumispäivistä. Osallistumispäivät ovat päiviä, jolloin vanki osallistuu jollakin tavalla vankilan toimintoihin. Vangilla on velvollisuus osallistua näihin toimintoihin. Vankilan toiminnot voivat olla muun muassa työtä, kursseja tai erilaisia ohjelmia esimerkiksi päihteettömyyden tukemiseksi. Toimintarahaa maksetaan kolmessa luokassa:

1. toimintarahaluokka 3,01 €/päivä, 2. toimintarahaluokka 4,62 €/päivä ja 3. toimintarahaluokka 7,35 €/päivä.

Suljetuissa vankiloissa käytössä ovat toimintarahaluokat 1 ja 2. Avolaitoksissa ovat käytössä toimintarahaluokat 2 ja 3. Toimintarahan suuruuteen vaikuttaa rangaistusajan suunnitelman eteneminen.

Siinä missä suomalaisissa vankiloissa vangeille maksetaan vankilassa olosta, Yhdysvalloissa puolestaan lähes kaikissa osavaltioissa vankila-aika on maksullista. Esimerkiksi Connecticutin osavaltiossa yhden vankilayön hinta on 249 dollaria eli noin 231 euroa. Vuoden vankilassa olosta seuraa vankeustuomion suorittamisen lisäksi yli 84 000 euron lasku. Connecticutin osavaltio muutti tänä vuonna vankilamaksuja koskevaa lakia niin, että vain vakavimmista rikoksista, kuten murhasta, peritään maksuja. Lisäksi päätettiin, että alle 50 000 dollarin laskua ei peritä vapautuneelta vangilta.

Suomessa ikäihminen maksaa kovan hinnan, että pääsee tarvitsemansa palveluasumisen piiriin. Samaan aikaan rikolliselle maksetaan siitä, että hän saa täyden ylläpidon suorittaessaan rangaistustaan. Säästösyistä nykyisin rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on ollut sijoittaa vankeja entistä enemmän avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen. Tämä on väärä suunta, eikä sovi kansalaisten oikeustajuun.

Suomen pitäisikin ottaa mallia Yhdysvalloista ja siirtyä ainakin osittain maksulliseen vankeusaikaan

Vankilamaksujen tarkoituksena on saada vanki ymmärtämään, että vankeus maksaa rahaa. Nyt veronmaksajat maksavat laskun, joka aiheutuu vangin rangaistuksen suorittamisesta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vankilamaksujen perimiseksi

Helsingissä 7.10.2022

 

TOINEN MAKSAA JA TOINEN EI

Torstai 22.9.2022 klo 12:41

Siinä missä rikollinen majoitetaan maksutta täysihoitoon, niin ikäihminen joutuu maksumieheksi, kun hänelle tarjotaan tarpeellista hoivaa.

Vanhustenhoito on ollut kriisissä jo vuosia, ja tilanne on heikentynyt viime aikoina entisestään. Ikäihmiset eivät saa Suomessa ansaitsemaansa hoitoa, kun hoitajia ei riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen ja siksi hoitopaikkoja suljetaan. Tehostettua palveluasumista tarvitsevat entistä useammat ja vain osa heistä siihen pääsee. He ketkä ovat onnekkaita ja pääsevät tehostetun palveluasumisen piiriin, niin heidän kuukausimaksunsa saa olla enintään 85 % nettokuukausituloista, joista on tehty laissa säädetyt vähennykset.  Lain mukaan tehostetun palveluasumisen asiakkaalle on aina jäätävä henkilökohtaiseen käyttöön vähintään 167 euroa kuukaudessa.

Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tehostetun palveluasumisen yksikössä henkilöstöä on paikalla ja palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti.

Rikollisen päivä vankilassa taas kustantaa yhteiskunnalle saman verran kuin majoittuminen tasokkaassa hotellissa, eikä vanki joudu maksamaan siitä yhtään takaisin yhteiskunnalle. Suljetussa vankilassa asuva vanki maksaa yhteiskunnalle vuorokaudessa 225 euroa. Vuosi suljetussa vankilassa maksaakin veronmaksajille yhtä vankia kohden 82 500 euroa.

Vankila maksaa kaikille vangeille käyttörahaa, jota kutsutaan makuurahaksi. Käyttörahaa maksetaan 1,60 €/päivä. Sen saavat kaikki vangit jokaiselta rangaistusajan päivältä, vaikka vanki syljeskelisi kattoon päivät pitkät. Kun vanki osallistuu vankilan toimintoihin, hän saa käyttörahan lisäksi myös toimintarahaa.

Toimintarahaa maksetaan osallistumispäivistä. Osallistumispäivät ovat päiviä, jolloin vanki osallistuu jollakin tavalla vankilan toimintoihin. Toiminnot voivat olla esimerkiksi työtä, kursseja tai erilaisia ohjelmia esimerkiksi päihteettömyyden tukemiseksi. Toimintarahan suuruus on 3,0 - 7,4 €/päivä. Vangilla on velvollisuus osallistua näihin toimintoihin, muttei häntä voida pakottaa.

Tarvittaessa Kela maksaa vangeille lisäksi perustoimeentulotukea. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää kotikunta.

Siinä missä suomalaisissa vankiloissa vangeille maksetaan vankilassa olosta, Yhdysvalloissa puolestaan lähes kaikissa osavaltioissa vankila-aika on maksullista. Esimerkiksi Connecticutin osavaltiossa yhden vankilayön hinta on 231 euroa. Vuoden vankilassa olosta seuraa vankeustuomion suorittamisen lisäksi yli 84 000 euron lasku. Tästä Suomikin voisi ottaa mallia.

Suomessa ikäihminen maksaa kovan hinnan, että pääsee tarvitsemansa palveluasumisen piiriin. Samaan aikaan rikolliselle maksetaan siitä, että hän saa täyden ylläpidon suorittaessaan rangaistusta.

Suomen pitäisikin ottaa mallia Yhdysvalloista ja siirtyä ainakin osittain maksulliseen vankeusaikaan. Monilla vangeilla on kyllä omaisuutta, mistä ottaa.

OLEMMEKO MAAILMAN ONNELLISIN MAA?

Sunnuntai 7.8.2022 klo 12:17

Maailmanpankin ja OECD:n laskelmista ilmenee, että helsinkiläisten ostovoima on selvästi monien Itä-Euroopan kaupunkien asukkaita heikompi. Esimerkiksi Prahassa, Bratislavassa ja Varsovassa asuu jo nykyisellään keskimääräisesti varakkaampia ihmisiä kuin Helsingissä. Eikä Tsekin, Slovakian tai Puolan asukkaiden keskimääräiset ja ostovoimakorjatut nettopalkatkaan eroa enää paljoakaan suomalaisten tasosta.

Suomessa ruuan, sähkön ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Verotus on korkealla tasolla ja autoilijoidenkin lypsäminen on tullut kriittiselle tasolle. Samaan aikaan velkaa on otettu kahmalokaupalla ja näitä rahoja on jaettu ja jaetaan edelleen rajojemme ulkopuolelle.

EU:ssa pitkään tekeillä ollut lähes 60 miljardin euron sosiaalinen ilmastorahasto on etenemässä hitaasti, mutta varmasti. Onhan esitetty, että siihen ei vaadittaisi kaikkien jäsenmaiden suostumusta siitä huolimatta, että jäsenmaiden välille muodostuisi suoranaisia tulonsiirtoja. Ja kuten jokainen lukija jo tässä vaiheessa ymmärtää, niin Suomi on joutumassa jälleen, kuten aina, maksumieheksi. 

Asuminen ja liikenne ovat tulossa päästökaupan piiriin, mikä tulee varmuudella nostamaan näiden kustannuksia entisestään. Näitä kustannuksien nousuja tullaan sitten korvaamaan sosiaalirahastosta, mutta meillä suomalaisilla ei ole toivoa korvauksista. Jo nyt on selvää, että Suomi joutuu jälleen nettomaksajaksi. Meillä kun on kansallinen asumis- ja toimeentulotuki, joilla turvataan pienituloisten toimeentulo jo nykyisellään. Nyt sitten tulemme maksamaan omat ja osittain muidenkin maiden toimeentulotuet jatkossa.

Arviolta sosiaalirahastosta on tulossa Suomelle noin 200-300 miljoonan euron nettolasku, jonka maksajiksi suomalaiset veronmaksajat joutuvat. Siinä sitä saa taas suomalainen duunari paiskia töitä ja kerryttää valtion verokertymää, jotta voisimme maksaa muiden maiden kansalaisille sosiaaliturvaa. Kustantaisimme siis oman sosiaaliturvan lisäksi esim. vähävaraiselle varsovalaiselle sosiaalitukia.

Voidaankin todeta. Jos Suomella on varaa lähettää euroja ulkomaille, niin eikö silloin hallitus verota suomalaisia liikaa?

Viher-vasemmistolainen ideologia ei toimi. Me emme voi jakaa kansalaistemme omaisuutta muun maailman pelastamiseen, kun kotimaassammekin on autettavia. Samaan aikaan omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttakin ollaan ajamassa alas tiukkojen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Maataloustuotannonkin alasajo ilmastopäästötavoitteiden saavuttamiseksi ei ole mitään järkeä, kun tiedämme että kohta on kova pula maataloustuotteista.

Suomessa rahat eivät riitä edes kunnollisten sotepalveluiden tuottamiseen. Hyvinvointialueilla on valtava rahoitusvaje ja Hallitus mahdollistaa hoitajamitoituksen kiertämisen, sillä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ei ole pakko antaa hoivapaikkaa. Ei vaikka ikääntyneen ihmisen tarve sitä vaatisi.

Vaikka Suomessa on yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista, niin silti meillä ei ole tarpeeksi euroja soteen, poliisille, koulutukseen, oikeuslaitokselle, eikä moneen muuhunkaan kansalaisillemme tarpeelliseen. Mutta rajojen ulkopuolelle meillä riittää jaettavaa. Vaikka sitten velaksi.

Jos olemme maailman onnellisin maa, niin silloin meidän täytyy olla kyllä vähään tyytyväisiä!

ITALIALAISEN REMONTTILASKUT KUITTAA SUOMALAINEN

Torstai 9.6.2022 klo 13:07

Miltä tuntuisi sellainen “superbonus 110” -nimellä kulkeva avustus, joka mahdollistaisi talojen remontit ilmaiseksi, kun kaikista remonttikustannuksista saisi jälkikäteen valtiolta rahat takaisin. Avustuksen saisi, jos kodin energiatehokkuus paranisi remontin myötä. Rahoilla voisi esimerkiksi vaihtaa ikkunoita tiiviimmiksi, uusia lämmityslaitteita tai asentaa aurinkopaneeleita. Tämä on nyt totta. Tosin ei meillä Suomessa, vaan Italiassa.

Tämän tuen Italia rahoittaa suurelta osin EU:n elpymisrahoilla, joita se saa varsin avokätisesti. Tukea italialaiset ovatkin hakeneet sadoille tuhansille remonteille, joiden arvo on jo kymmenissä miljardeissa euroissa. Suomalainen veronmaksajakin osallistuu näihin Italian Superbonus110%-hankkeen kustannuksiin, koska rahat menevät EU:n elvytyspaketista, jossa Suomi on nettomaksaja ja Italia nettosaaja.

Onkin epäoikeudenmukaista, että suomalainen veronmaksaja joutuu maksamaan myös muiden maiden, kuten italialaisten energiaremontteja. Sitten vielä ihmetellään, miksi meillä on yksi maailman korkeimmista veroasteista.

Ja lisää kuluja on tiedossa. EU:ssa on valmisteilla rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka saattaisi toteutuessaan vaatia suomalaisten koteihin kalliita remontteja jo lähivuosien aikana. Kyse on yli puolesta miljoonasta rakennuksesta ja remonttikustannukset voisivatkin rakennuksesta riippuen nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Toisin kuin Italiassa, Suomessa maksajaksi joutuu aina suomalainen itse. Meillä vanhan kiinteistön remontointi energiatehokkuuden parantamiseksi maksaa paljon enemmän kuin esim. lämpöisessä Italiassa. Meillä kun on pitkä ja kylmä talvi.

Energiatehokkuusdirektiivi olisikin kova rangaistus etenkin vanhojen omakotitalojen iäkkäille asukkaille, joille ei jäisi muuta mahdollisuutta kuin muuttaa kotoaan pois, jos rahat eivät riittäisi kohtuuttoman kalliisiin remontteihin. Pienillä eläkkeillä ei tehdä energiaremontteja. Ei vaikka niihin saisi osittain valtiolta tukea. Myydessäkään ei talosta välttämättä saisi euroakaan, kun koko kiinteistön arvo voisi jäädä huomattavasti energiaremontin kustannuksia pienemmäksi.

Maksuja maksujen perään ja hinnat sen kuin nousevat. Miten enää pieni- ja keskituloiset työssäkäyvät selviävät näistä kaikista. Eläkeläisistä puhumattakaan. Kansaneläkkeisiin tulossa pieni lisäkorotus ja sosiaaliturvaan tehdään aikaistettu indeksikorotus. Niillä sitten pitäisi selvitä lämmön, sähkön, ruoan, asumisen, liikkumisen ja pakkoremonttien korotetuista laskuista.

Mahdottomaksi menee, mutta yksi on ja pysyy. Hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Maksoi mitä maksoi.

Hallitus onkin omien sanojensa mukaan saattamassa Suomen maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Mutta hallitus ei näe tavoitteidensa viher-sokaisemana oman kansamme hätätilaa ja miten he ovat ajamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme kiihtyvällä vauhdilla alas.

MARININ VUORO SYÖTTÄÄ KANSALLE SILAKKAA

Keskiviikko 6.4.2022 klo 11:04

Monet varmaan muistavat kuuluisan ”syökää silakkaa” lausahduksen, jonka 90-luvun alun pääministeri Harri Holkeri (kok) lausui, kun kansalaiset kärvistelivät laman kourissa.

Nyt Sanna Marinin (sd) hallituksen valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) kertoo suomalaisille, että menkää Kelaan, jos rahat eivät riitä. Saarikon mielestä suomalaiset voivat myös joutua tinkimään lisää elintasostaan, koska energiaverotus pidetään korkealla tasolla ja vihreästä siirtymästä ei tulla tinkimään. Marinin hallituksen viesti kansalaisille onkin, syökää silakkaa ja kulkekaa matkat polkupyörillä.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa näkyvät ja tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa. Mutta tapahtui maailmalla mitä tahansa, niin yksi on ja pysyy. Hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Hallituksen vihersokaisema katse onkin tiukasti maailman kunnianhimoisimmassa ilmastopolitiikassa. Unohtamatta ilmastokehitysavun kaksinkertaistamista. Hallitus on tällä kaudella nostanut esim. polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla, jotta on voinut lisätä kehitysapurahoja yli 300 miljoonalla. Hallitus toimillaan ajaakin kansalle polkupyöräilevää silakkaliikettä, jossa oman kansan etu ei todellakaan ole etusijalla.

Monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Italiassa polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta kansalaiset pääsisivät hintakriisistä nyt yli. Meillä taas hallituksen ilmastoposeeraus nostaa kuljetuskustannuksia ja laskee työnteon kannattavuutta. Hallitus pitää verotuksella kuljetus- ja työmatkaliikenteen kustannuksia korkealla tasolla ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto, sekä hallituksen valmistelema liikenteen päästökauppa tulevat lisäämään entisestään kansalaisten kuritusta.

Maataloutemme omavaraisuus on jo luhistumassa ja hallitus kurittaa entistä enemmän maataloustuottajien ahdinkoa päästövähennystoimilla. Ruuantuotannon tilanne on Suomessa huolestuttava, myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomalainen maatalous on ajautunut koko EU-ajan vakavimpaan kriisiin. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä vauhdilla ja alan kannattavuus on nyt EU-historian alimmalla tasolla. Meillä on maatalouden kriisi, joka uhkaa suomalaista maatalouselinkeinoa, ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta. Lisäuhkia tuo EU:n taksonomian ympäristökriteerit, jotka myös vaikuttavat negatiivisesti Suomen maa- ja metsätalouden kannattavuuteen tulevaisuudessa.

Venäjän sotatoimien johdosta, tuontienergian saaminen on vaarantunut, joten kotimaista energiantuotantoa on pikaisesti vahvistettava. Tarvitsemme vielä jatkossakin turpeen energiakäyttöä, jotta selviämme edes jotenkin energiakriisistä.

Hallitus on omien sanojensa mukaan saattamassa Suomea maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Samaan aikaan, he kuitenkin ilmastokartallaan ohjaavat suomalaisia suoraan Kelan asiakkaiksi. Hallitus on niin omien tavoitteidensa vihersokaisema, ettei se näe oman kansansa todellista hätätilaa. Kohta köyhin osa suomalaisista joutuu kylmissä torpissaan juomaan sikuri-kahvia, sekä syömään pettu-leipää, kun elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnat kohoavat pilviin. 

RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSESTA

Keskiviikko 6.4.2022 klo 11:03

Toimenpidealoite

RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSESTA

 

Eduskunnalle

Puolustuskykymme kulmakivi on korkea maanpuolustustahto. Puolustusvoimilla on reservissä noin 900 000 koulutettua sotilasta. Reserviläiset muodostavat Suomen puolustuskyvyn perustan, sillä 97 prosenttia sodan ajan vahvuudestamme on reserviläisiä.

 

Vapaaehtoinen maanpuolustus on Suomen maanpuolustusta tukevaa kansalaistoimintaa. Se lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa ja parantaa viranomaisten ja kansalaisten valmiutta selviytyä eri turvallisuustilanteissa.

 

Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevillä järjestöillä on sen ylläpidossa tärkeä rooli. Suomessa on monia eri reserviläisjärjestöjä, joista kahdessa suurimmassa on jäsenenä lähes 66 000 suomalaista. Järjestöjen jäseninä on myös naisia.

 

Vapaaehtoinen maanpuolustustyötä ja -koulutusta toteuttavien järjestöjen tukemiseen on varattu vuoden 2022 budjetissa 4.852.000 euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään julkisoikeudellisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnan tukemiseen. MPK kouluttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa paikallisjoukkoja. Paikallisjoukkojen yksiköitä on mm. maakuntakomppaniat, taistelukoulutusyksiköt, suojaus- ja sotilaspoliisiyksiköt sekä perustamiskeskukset, joihin sijoitettujen reserviläisten yksilötaitojen kouluttamiseen ja ylläpitämiseen MPK järjestää eri kursseja.

 

Puolustusministeriön tekemällä päätöksellä vuonna 2021 kokonaistuesta 128.000 euroa ohjattiin Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukemiseen niin, että kukin järjestö sai 32.000 euron tuen. Tämä on erittäin vähän verrattuna muiden kansalaisjärjestöjen valtiolta saamiin avustuksiin. Esimerkiksi vuonna 2021 Aseistakieltäytyjäliitto sai valtionapua 63 000 € ja Suomen Rauhanpuolustajat 177 000 €. Jäsenmääriin suhteutettuna reserviläisjärjestöille myönnetään tukea alle 1 € /jäsen ja esim. rauhanpuolustajille 85 € /jäsen.

 

Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton ja Naisten Valmiusliiton toiminnan tukitasoja tulisi pikaisesti korottaa vastaamaan näiden liittojen toiminnan tärkeyttä maamme sotilaalliselle puolustuskyvylle.

 

Vaikka Suomea ei tällä hetkellä uhkaa välittömät sotatoimet, ne ovat kuitenkin mahdollisia ja Suomen tulisikin varautua siihen, että Venäjän sotatoimet voivat levitä Ukrainan rajojen ulkopuolelle.

 

Ukrainan tilanteen seurauksena suomalaisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut entisestää ja tämän isänmaallisen toiminnan rahoituksen turvaaminen entistä tärkeämpää.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan

 

että hallitus ryhtyy lisätalousarvion yhteydessä toimenpiteisiin LISÄÄMÄLLÄ RAHOITUSTA MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖJEN TOIMINAN TUKEMISEEN JA OHJAAMALLA LISÄTUKEA RESERVILÄISJÄRJESTÖJEN RAHOITUKSEEN JO VUODEN 2022 AIKANA

 

Helsingissä 11.3.2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Rami Lehto PS

ELÄMINEN ON, KALLISTA

Tiistai 8.2.2022 klo 12:15

Me perussuomalaiset olemme esittäneet jo moneen otteeseen, että hallituksen ajamaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa pitäisi jarruttaa. Ilmastonmuutokseen Suomen muita maita suuremmalla kunnianhimolla ei ole vaikutusta. Mutta suomalaisten toimeentuloon sillä on.

Marinin hallituksen ilmastotavoitteiden mukaiset toimet kurittavat kansalaisia merkittävästi kustannusten nousemisella. Taloustutkimus selvitti jo pari vuotta sitten, miten Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastotavoitteiden kustannukset kohdistuvat erilaisille kotitalouksille. Tutkimuksen perusteella hallituksen hiilineutraalisuustavoitteen kustannusten maksajiksi ovat jäämässä ensisijaisesti omakotitalossa asuvat ja työ- tai opiskelumatkansa autolla kulkevat kansalaiset, mutta myös muut joutuvat maksumiehiksi.

Sähkön ja liikennepolttoaineiden hinnat, ovat ylittäneet jo aikoja sitten monien ihmisten kipurajan. Kun otetaan huomioon Suomen kylmät olosuhteet ja pitkät etäisyydet, korostuu energian hintojen merkitys enemmän moneen muuhun maahan verrattuna. Monelle suomalaiselle pelkästään kodin lämmittäminen ja työmatkat omalla autolla aiheuttavat niin suuren laskun, etteivät tulot riitä kattamaan muita pakollisia menoja. Kyse on kotitalouksien toimeentulosta.

Kallistuvista energian hinnoista on maalailtu uhkakuvia koko talouskasvulle, mutta varmaa on se, että kotitalouksien tilanteeseen se vaikuttaa jo nyt. Tästä on osoituksena viime vuoden loppupuolella nähdyt uutiset ennätyssuurista sähkölaskuista ja polttoainepumpuilla nähtävät yli kahden euron litrahinnat.

Päästöoikeuden hinta on noussut EU:ssa voimakkaasti ja nopeasti. Monissa muissa EU-maissa rajuihin hinnannousuihin on jo reagoitu esimerkiksi väliaikaisilla sähkölaskujen helpotuksilla, sekä kotitaloustuilla. Suomessa vastaavaa valmistelua ei ole käynnissä, vaikka jopa EU-komissio on esittänyt tukitoimia jäsenmailleen.

Euroopan komissio on siis esittänyt ratkaisuehdotuksia kallistuviin energialaskuihin puuttumiseksi. Viime lokakuussa komissio julkaisi välineistön, jota jäsenmaat voisivat hyödyntää vastatakseen nouseviin hintoihin. Ehdotukseen sisältyi muun muassa kotitalouksien hätätuki, valtiontuki yrityksille ja kohdennetut veroalennukset. Komission tavoitteena oli, että heikossa asemassa olevia kuluttajia voitaisiin suojella nousevilta hinnoilta, joita on odotettavissa myös tulevaisuudessa.

Monissa EU-maissa on jo reagoitu rajuihin hinnannousuihin. Esimerkiksi Puola lähti estämään korkeiden hinnannousujen seurauksia väliaikaisilla helpotuksilla polttoaineiden ja sähkön verotukseen, sekä kotitalouksille annettavalla tuella.

Tammikuussa 2022 puolestaan uutisoitiin Ruotsin valtion tulevan kansalaisten tueksi kasvavien sähkölaskujen maksamisessa. Ruotsin hallitus suunnitteli helpotuksia kotitalouksien sähkölaskuihin yhteensä lähes 600 miljoonalla eurolla.

Mutta meillä Suomessa toimitaan toisin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että rima tällaiselle kompensaatiolle on Suomessa korkealla, eikä meillä vastaavaa valmistelua ole käynnissä. Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko on samaa mieltä ja hän onkin todennut, että jos suomalaisten rahat eivät riitä lämmityslaskuihin, niin aina voi hakea Kelasta toimeentulotukea. Näin maamme hallitus ratkaisee kansalaistensa ongelmat.

SUOMALAINEN ENSIN

Maanantai 17.1.2022 klo 1:45

Hoitoalalta siirtyy jatkuvasti alan koulutuksen saaneita hoitajia muihin töihin. Moni on myös lähtenyt ulkomaille, missä työolot ja etenkin palkkataso on parempi. Tämän ongelman moni puolue ratkaisisi tuomalla maahamme ulkomaalaisia hoitajia, toiselta puolelta maailmaa. Vaikka katseen pitäisi kääntyä ongelman juurisyihin, eli suomalaisten hoitajien palkkatasoon ja työolosuhteisiin, sekä johtamiseen.

Mikäli ulkomaisen halpatyövoiman maahantuloa lisätään, niin hoitohenkilöstön neuvotteluasemat heikkenevät. Mikä taas johtaa siihen, että todennäköisyys palkan ja työolojen paranemisesta voidaan unohtaa. Ja kun palkkojen ja työolojen korjaamisen sijaan otetaan lisää työvoimaa ulkomailta, kiihtyy suomalaisten pako alalta. Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaakin romahtaa, ja hyvällä suomen kielellä saatava laadukas palvelu jää monelle haaveeksi.

On myös tietyt tahot jo ehdotelleet, että toiselta puolelta maapalloa tuleva hoitaja, voisi tuoda mukanaan Suomeen koko perheensä, johon myös isovanhemmat kuuluvat. Koko perhe suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, vaikka maahamme perheensä tuonut hoitaja itse siirtyisi paremman palkan perässä myöhemmin naapurimaahamme. Tämä lisäisi meidän suomalaisten menoja, muttei auttaisi hoitohenkilöstön vajausta.

Jotta tulevaisuudessa meitä suomalaisia hoidetaan selvällä Suomen kielellä motivoituneiden hoitajien toimesta, niin meidän on satsattava suomalaisen henkilöstöön ja heidän työolosuhteisiinsa. On laskettu, että jos julkisen puolen sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, perus- ja lähihoitajat, fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, sekä tietysti myös arvokasta työtä tekevät laitoshuoltajat saisivat 300 euron palkankorotuksen kuukaudessa, niin se kustantaisi yhteiskunnalle vajaat miljardi euroa.

Nyt moni toteaa, ettei se olisi mahdollista, kun tulee niin kalliiksi. Mutta minä ole toista mieltä. Suomi laittaa vuosittain miljardeja vihreään siirtymään, löyhään maahanmuuttopolitiikkaan, EU:n tukipaketteihin ja tuloksettomaan kehitysapuun maailmalle. Pelkästään kehitysyhteistyöhön Suomi laittaa lähes 1,3 miljardia vuosittain ja mitkä ovat olleet tulokset? Jos kehitysapua leikattaisiin miljardilla, niin siihen jäisi käytettäväksi vielä noin 300 miljoonaan vuodessa, mutta samalla säästyneestä miljardista löytyisi eurot sote-puolen henkilöstön palkankorotuksiin.

Lopetetaan siis suomalaisten rahan jakaminen maailmalle, niin meillä olisi euroja käyttää Suomalaisten hyvinvointiin ja laadukkaisiin sote-palveluihin.

KYLLÄ SE RAHA SUOMALAISILLEKIN KELPAISI

Perjantai 31.12.2021 klo 10:19

Meitä perussuomalaisia aina arvostellaan siitä, kun haluamme leikata maahanmuutosta ja kehitysavusta. Me perussuomalaiset haluamme, että suomalaiset tulisivat arjessaan hyvin toimeen ja meidän veroeurot käytettäisiin suomalaisten hyvinvointiin.

Ei ole oikeudenmukaista, että eläkkeellä oleva ja vuosikymmeniä duunia paiskinut suomalainen joutuu miettimään toimeentuloansa. Miten saisi lääkkeet ja lämmityslaskut maksettua. Ja samaan aikaan naapuriasunnossa asuu maahanmuuttajataustainen henkilö, joka ei ole päivääkään tehnyt töitä Suomessa, eikä maksanut veroja Suomeen. Tämä maahanmuuttaja saa nyt takuueläkettä, asumistukea ja muuta sosiaaliturvaa ja hänen toimeentulonsa on parempi, kuin suomalaisen pieneläkeläisen, jonka verovaroilla tämän maahanmuuttajan toimeentulo turvataan.

Ja mitäpä vielä. Sisäministeriö on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan valmistellut lakiesitystä, jossa laittomasti maassa oleville, jopa 3 000 henkilölle jaettaisiin oleskelulupa. Heille, ketkä ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta eivät ole suostuneet poistumaan maasta. Vaikka heillä ei ole oikeutta, eikä perustetta jäädä maahamme. Ei voi olla niin, että toivotamme koko maailman elintasosiirtolaiset elämään meidän kustannuksella.

Me perussuomalaiset, esitimme vaihtoehtobudjetissamme 500 miljoonan euron leikkausta kehitysapurahoihin, joihin tänä vuonna on käytetty kokonaisuudessaan uskomattomat 1,2 miljardia euroa. Kehitysavusta leikkaaminen ei ole riistämistä, vaan sen varmistamista, että omat rahamme tulevat omien kansalaistemme hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseen. Jokainen aikuinen suomalainen maksaa kehitysapua vuodessa keskimäärin 280 euroa. Ja tätäkin summaa viher-vasemmistossa halutaan vielä reilusti korottaa.

Myös polttoaineiden, sähkön ja lämmitysenergian hinnannousu aiheuttaa ankaria aikoja suomalaisille. Poliittisilla päätöksillä Suomessa ja EU:ssa on haluttu olla etujoukoissa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa. Tämä linjaus tarkoittaa hyvin nopeaa siirtymää vähäpäästöisiin energiamuotoihin, josta taas seuraa huomattavia hintapaineita energiamarkkinoilla. Lisäksi bensan, dieselin ja polttoöljyn päästökauppa olisi suunnitelman mukaan alkamassa vuonna 2026. Mikä osaltaan lisäisi suomalaisten verorasitusta.

Osassa Etelä-Euroopan maissa, onkin alettu antamaan tukipaketteja energian hinnoista kärsiville kansalaisille, tai sitten energian verotusta on kevennetty. Mutta meillä Suomessa ministerit ovat käskeneet pienituloisia sosiaalitoimiston luukulle. Suosittelen arvon ministereitä kokeilemaan henkilökohtaisesti, kuinka helppoa toimeentulotuen saaminen suomalaisena on.

Jatkossa suomalaisia siis kuritetaan entistä enemmän. Tuleehan maksuun myös EU:n elpymispaketti, jossa meille jäi maksajan rooli. Toisin kuin Espanjalla, jolla on nyt 70 miljardin euron ongelma. Ongelmana on saada EU:n elvytysrahat käytetyksi, sillä vastaavaa rahatulvaa ei ole maassa ennen koettu näin lyhyessä ajassa. Espanjassa todetaankin, että kun rahaa alkaa virrata, niin sille ei tule loppua.

Kyllä se raha suomalaisillekin kelpaisi, eikä ainainen maksajan rooli.

OTETAANKO LISÄÄ VELKAA, SUOMALAISILLE?

Torstai 23.9.2021 klo 11:18

Valtioneuvosto on julkaissut kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon, johon perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet. Selonteossa linjataan Suomen toimintaa ja tavoitteita kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Yksittäisinä tavoitteina on sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, ilmastokestävyys, sekä muut ympäristöteemat. Kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön määräraha vuodelle 2021 on lähes 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2020 Suomi suuntasi kehitysyhteistyörahoja eniten Somaliaan (25,3 milj. euroa). Toiseksi eniten rahoitusta sai Afganistan (24,5 milj. euroa) ja kolmanneksi eniten Myanmar (23,8 milj. euroa).

Kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomen on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ja ohjata bruttokansantulosta 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Selonteossa on myös linjaus siitä, että Suomi käyttäisi mahdollisimman pian 0,2 prosenttia bruttokansantulosta kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, tarkoittaisi joka vuosi lähes puolen miljardin lisäystä valtion kuluihin ja vaatisi lisää velanottoa.

Selonteossa todetaan, että Suomen kehityspolitiikka tuottaa tuloksia ja Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden edistymistä ja tuloksia mitataan, sekä seurataan ja analysoidaan systemaattisesti. Tästä kaikesta huolimatta, missään ei kerrota esimerkkejä konkreettisista tuloksista, eikä siitä, mitä konkreettista kohdemaissa on saavutettu. Missään ei arvostella kehitysmaiden korruptiota, diktaattoreita, huonoa hallintoa ja ihmisoikeusrikoksia.

Kahdenväliset kehitysyhteistyösuhteet ovat olleet vähenemään päin, vaikka ne palvelisivat parhaiten Suomen intressejä. Olisikin tärkeää luoda uusia kahdenvälisiä kehitysyhteistyösuhteita, eikä keskittyä jakamaan rahaa vain yleistukina YK:n, EU:n tai monenkeskisen kehitysyhteistyön kautta.

Kehitysmaiden suurimmat haasteet ovat väestönkasvu ja naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Tilastojen mukaan vain kolmannes köyhien maiden tytöistä saa yläkoulun päätökseen. Tärkeintä olisi siis turvata tyttöjen opiskelumahdollisuudet. Tutkimusten mukaan tyttöjen kouluttautuminen pienentää lapsilukuja ja vähentää parisuhdeväkivaltaa. Koulutusmahdollisuuksien lisäksi tyttöjen ja naisten aseman parantuminen kietoutuu vahvasti väestönkasvun hillitsemiseen. On myös tärkeää, että kohdevaltio esittää suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin.

Maailmanlaajuisesti väestönkasvu lisää luonnonvarojen kulutusta ja hiilipäästöjä. Nopea väestönkasvu tarkoittaa myös sitä, että ruoantuotantoa pitäisi pystyä kasvattamaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 prosentilla tulevien reilun kymmenen vuoden aikana.

Tästä kaikesta huolimatta, en kannata kehitysyhteistyön määrärahojen kasvattamista, koska se vaatisi lisää velanottoa ja suomalaisten verojen nostamista. Ensisijainen tavoite on lopettaa maahanmuuttopolitiikassa humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Näin voisimme pienemmällä summalla auttaa suurempaa osaa maailman hätää kärsivästä väestöstä, ja rahaa jäisi myös terveydenhuollon henkilöstön palkankorotuksiin.

TERVETULOA, TOIVOTTAA HALLITUS!

Torstai 23.9.2021 klo 11:17

Valtioneuvosto on julkaissut selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Maahanmuuttopolitiikalla edistetään kuulemma suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta (ulkomaalaistaustaiset tekevät rikoksia suomalaistaustaisia useammin) ja toteutetaan kansainvälisiä velvoitteita.

Suomessa asui vuonna 2020 vajaa 450 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä ja Suomen koko lapsiväestöstä jo noin kymmenellä prosentilla on ulkomaalaistausta. Helsingin seudulla vieraskielisten osuus oli vuonna 2019 noin 16,5 prosenttia ja Espoossa peruskoulun ensimmäisen luokan aloittaneista lähes neljäsosa oli vieraskielisiä. Vuonna 2035 Helsingin seudun asukkaista neljänneksen arvioidaan olevan vieraskielisiä.

Selonteossa tunnustetaan, että ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10-15 %-yksikköä matalampi ja työttömyysaste noin 5-10 %-yksikköä korkeampi kuin suomalaistaustaisilla. Ero maassa syntyneiden työllisyysasteeseen on Suomessa suuri myös eurooppalaisessa vertailussa. Erityisen heikosti Suomessa työllistyvät EU-maiden ulkopuolelta lähtöisin olevat ulkomaalaistaustaiset.

Pakolaistaustaisten työllisyysaste jää muista ryhmistä. Rekisteriaineiston perusteella Afganistanista, Irakista ja Somaliasta lähtöisin olevien henkilöiden työllisyysaste nousee ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, mutta jää 20-40 % tuntumaan.

Matalasta tulotasosta johtuen maahanmuuttajat saavat keskimäärin suomalaistaustaisia enemmän Kelan maksamia sosiaaliturvaetuuksia. Vuonna 2018 maahanmuuttajille maksettiin henkeä kohden keskimäärin 4 676 euroa ja suomalaistaustaisille 2 243 euroa. Suhteellisesti eniten maahanmuuttajille maksettiin asumistukia, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea. Kelan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 % Kelan työttömyysturvasta.

Kaikesta tästä huolimatta maahanmuuttopolitiikalla edistetään selonteon mukaan suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Nykyistä, kotoutumisen epäonnistumisesta syytetäänkin rasismia ja rakenteita, vaikka kotouttamisen epäonnistuminen johtuu osittain nimenomaan siitä, että toimenpiteet kohdistuvat liikaa kantaväestön ja suomalaisen yhteiskunnan muuttamiseen. Sen sijaan, että suomalaisia painostetaan mukautumaan tänne tulevien ihmisten tapoihin ja kulttuureihin, pitäisikin vaatia maahanmuuttajia elämään maassa maan tavalla. Tai sitten täältä pois.

Selonteko on täytetty maahanmuuttajille suunnatuista työllisyys-, koulutus-, sote- ja perhepalveluiden kehittämistoimenpiteistä ja erityispalveluista. Hyvin vähälle huomiolle on sen sijaan jäänyt maahanmuuttajien oma aktiivisuus ja vastuu oman kotoutumisen edistämisessä.

En voi millään hyväksyä, tätä suomalaisten rahojen heittämistä kaivoon, enkä vielä isomman rahan syytämistä kehitysapuun. Suomi voisi auttaa yhtä maassamme täysylläpitoa nauttivaa humanitääristä maahanmuuttajaa kohden yli 30 humanitääristä apua tarvitsevaa ihmistä YK:n pakolaisleireillä.

Maahanmuuttopolitiikassa humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo pitäisi lopettaa kokonaan ja tästä säästyneitä euroja voitaisiin ohjata pakolaisleireillä auttamiseen. Näin suomalainen yhteiskuntarauha säilyisi turvallisempana ja samalla pystyisimme pienemmällä summalla auttamaan suurempaa osaa maailman pakolaisista.

EURO VELKAANNUTTAA

Tiistai 8.6.2021 klo 22:02

Vienti on yksittäisen valtion tulonlähde ja tuonti on sen menoerä. Kun tuonti kasvaa ja vienti pienenee, sekä valtion menot pysyvät samoina, eletään kasvavassa määrin velaksi.

Euromaat ovat itsenäisiä valtioita, jotka päättävät omasta taloudestaan. Näin on ollut ainakin tähän asti. Näillä itsenäisillä valtioilla on kuitenkin yhteinen valuutta euro, jonka arvo heijastaa näiden maiden keskimääräistä taloudellista tilaa. Yksittäisen valtion taloudellisen tilan poikkeama tästä keskiarvosta on valuuttakurssin puuttuessa tasapainotettava jollain tavalla. Nyt sitä yritetään tasapainottaan EU:n yhteisvelalla.

Kun heikkenevä oma valuutta puuttuu, eikä yleinen palkkataso jousta, vientituotteet eivät pysty halpenemaan. Jos tuotantokustannukset muualla maailmassa ovat alhaisemmat kuin kotimaassa, vientituotteet eivät millään pysty kilpailemaan ulkomaisten tuotteiden kanssa. Samalla kasvaa myös tuonti, koska ulkomaiset tuotteet ovat kotimaisia halvempia. Tällöin vienti alkaa heikkenemään ja työttömyys kasvamaan. Näin on tapahtunut meillä Suomessakin, kun meidän vaihtotase on ollut miinuksella viimeiset 10 vuotta.

Euroalue ei ole yhtenäinen talousalue kuten esim. Yhdysvallat. Vaikka valuutta on sama, euroalueelta puuttuu keskitetty taloudenpito ja merkittävät sisäiset tulonsiirrot. Kun näitä ei ole ollut, eurotalous on ajautunut epätasapainoon. Nyt sitten euroa ollaan pelastamassa ja euromailta ollaan viemässä taloudellinen itsemääräämisoikeus. Ollaan ottamassa yhteisiä lainoja, joilla tuetaan huonosta talouttaan hoitaneita maita. Näin yritetään pitää tietyt maat tyytyväisinä ja yritetään tukahduttaa puheet euroeroista.

Tähän mennessä “tulonsiirtoja” onkin toteutettu lähinnä kriisimaita lainoittamalla. Mutta nyt aletaan antamaan myös suoraa rahaa, ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Jatkuvat tulonsiirrot itsenäisiltä, menestyviltä eurotalouksilta kriisitalouksiin, ei pitäisi olla edes mahdollisia. Mutta nyt puhutaan jo pysyvistä taakanjakomekanismeista, mikä johtaa siihen, että kannustinta vastuulliseen taloudenpitoon ei enää olisi.

Huonon taloudenpidon lisäksi euromaa voi ajautua kriisitilanteeseen jo pelkästään eroavien lähtökohtien takia. Itsenäiset eurovaltiot eivät yksinkertaisesti kasva samaa tahtia. Koska valuutta kuitenkin on sama, menestyvät taloudet kasvavat entistä nopeammin halpana pysyvän euron seurauksesta. Kriisimaiden kannalta taas valuutta on maan kilpailukykyyn nähden aivan liian vahva, vienti ei vedä ja kotimainen tuotanto näivettyy entisestään.

Tähän ongelmaan maamme hallitus on vastaamassa työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Yrityksille halutaan edullista työvoimaa, mikä ajaa tietyt alat kierteeseen, jossa yritys pakotetaan palkkaamaan halpaa ulkomaista työvoimaa, kun kilpailijakin palkkaa. Kenelläkään ei ole kohta varaa palkata suomalaista duunaria, kun kilpailu vaatii halpatyövoimaa palkalla, millä Suomessa ei tule toimeen ilman yhteiskunnan tukia.

Tulevaisuudessa meille tuleekin eteen risteys, jossa joudumme pohtimaan, haluammeko mennä kohti liittovaltiota vai irtaudummeko eurosta. Mielestäni eurosta irtaantumisen dramatiikkaa on liioiteltu, kun vaihtoehto on EU:n yhteinen liittovaltio. Liittovaltio, jossa suomalaiset joutuvat muiden maksumiehiksi.

SUOMI LÄHDÖSSÄ HUONOON DIILIIN

Tiistai 2.3.2021 klo 19:18

Suomen maksuosuus EU:n 750 miljardin euron elvytysrahastosta tulee olemaan 6,6 miljardia euroa. Takaisinpäin olemme saamassa noin 2,7 miljardia, eli noin 40 % omista rahoistamme (palautus voi vielä tästä laskea). Tappiota onkin tulossa suomalaisille veronmaksajille noin 3,9 miljardia euroa.

Koska EU:n sanelee ehdot, mihin Suomi saa tuon 2,7 miljardia omia rahojamme käyttää, niin Marinin hallitus on valmistellut ”Kestävän kasvun ohjelman” EU:lle hyväksyttäväksi.

Käydäänpä hieman läpi tuota hallituksen ohjelmaa, joka noudattelee hallituksen arvopainatuksia. Pääpaino on ”vihreällä siirtymällä”, johon liittyy Suomen päätös tavoitella ilmastojohtajuutta EU:ta kireämmällä hiilineutraliteettitavoitteella. Hallitus nostaa vihreän siirtymän osuutta elpymisrahastosaantomme osalta EU:n velvoittamasta 37 prosentista vähintään 50 prosenttiin.

Myös työttömien kurittamiseen panostetaan. Yhtenä hallituksen painopisteenä on ”työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen”. Hallitus aikookin tuoda työttömille ”aktiivimalli kakkosen” ja poistaa eläkeputken, sekä sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa.

Hallitus siis käyttää meille palautuvia euroja edistääkseen omia tavoitteitaan. Tavoitteena on olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa maa ja hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, sekä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Mikä taas osaltaan kasvattaa kohtuuttomasti autoilun kustannuksia. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, jolloin Suomi antaa kilpailijamailleen 15 vuotta pidemmän ajan sopeuttaa toimintansa tiukempiin ilmastovaatimuksiin. Kuitenkin samalla hallituksen yksi painopiste on maamme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen.

Useat Suomen johtavat talousasiantuntijat, tyrmäävät paketin. Elpymispaketti ei ole Suomen etu, vaan saattaa päinvastoin heikentää maamme julkista taloutta ja talouskasvua. Onhan elpymispaketin kustannukset vuosittain satoja miljoonia euroja, jotka rahoitetaan veronkiristyksillä.

EU on nyt pelastamassa koronan varjolla Saksan ja Ranskan pankkien saatavat ylivelkaisilta Italialta ja Espanjalta. Maamme hallitus on tähän suostumassa, jotta saavat toteutettua vihreän sumutuksensa, jolla suomalaisten veroeuroja siirretään Etelä-Euroopan maiden tukemisen lisäksi kotimaisen vihreän ideologia toteutukseen.

Suomi ampuu itseään omaan jalkaansa, kun lähettää rahaa omille kilpailijamailleen. Sekä mahdollistaa EU:n ongelmamaille yli varojensa elämisen muiden piikkiin. Onhan tukipaketin suurin saajamaa Espanja suunnitellut perustuloa ja lyhennettyä työaikaa, johon ilman tukipakettia ei olisi mitään mahdollisuutta. Suomalaisten euroja on siirtymässä myös Italian mafian taskuihin. Italia onkin saamassa tukipaketista toiseksi eniten miljardeja

EU onkin nyt matkalla kohti syvempää tulonsiirtounionia ja laajempia yhteisvastuita. Pitääkö suomalaisten velkaantua ja maksaa entistä enemmän veroja, jotta jonkun muun EU-maan ei tarvitsisi? Pahin skenaarion on se, etteivät muut maat hoitaisi vastuitaan velanmaksusta. Silloin Suomi voisi joutua maksamaan jopa 1,4 miljardia lisää vuosittain muiden velkoja.

Nyt ainoa oikea ratkaisu olisi välittömästi kaataa elvytyspaketti, ennen kuin on myöhäistä.

TOISILLA UUSIUTUU, TOISILLA EI

Tiistai 2.3.2021 klo 19:17

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on luokitellut turpeen hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, mutta Suomi ei. Suomessa on noin 9 miljoonaa hehtaaria soita ja nämä muodostavat noin kolmanneksen maamme pinta-alasta. Turpeen käyttö on Suomessa kestävää, sillä uutta hiiltä sitovaa turvetta muodostuu vuositasolla enemmän kuin sitä käytetään. Soiden turve lisääntyykin meillä vuosittain kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin sitä nostetaan.

Vuosituhannen alussa EU esitti, että turve voidaan maakohtaisesti luokitella uusiutuvaksi energiaksi sen uusiutuvan kasvun osalta. Asiaa käsiteltiin eduskunnan suuressa valiokunnassa, jossa asiasta oli kuitenkin erimielisyyttä ja asiasta jouduttiin äänestämään. Äänien mentyä tasan 12-12, päätös jouduttiin ratkaisemaan arpomalla. Arpajaiset voitti Paavo Lipposen (sd) johtaman hallituksen kanta ja eduskunnan päätökseksi tuli, että turve on uusiutumatonta energiaa.
Tämän päätöksen johdosta, meillä Suomessa turpeen ilmastopäästöjä kohdellaan nyt samoin, kuin kivihiilen tai öljyn. Toisin on läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa, jossa turve luokitellaan viisaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi.

Energiaturvetta käytetään lämpöä ja sähköä tuottavissa energialaitoksissa kotimaisena polttoaineena. Kasvuturvetta taas tarvitaan jatkuvasti enemmän tyydyttämään lähellä tuotetun ruuan kysyntää. Turve sitoo hyvin vettä ja on erinomainen kasvualusta ja käytön jälkeen se kelpaa sellaisenaan kierrätettäväksi maanparannusaineeksi. Eläinkuivikkeena turve on turvallinen sekä eläimille, että hoitajille. Jos energiaturpeen nostaminen vähenee tai loppuu kokonaan maassamme, niin se vaarantaa myös lukuisten kasvipuutarha- ja alkutuotantotilojen tulevaisuuden. Näin siksi, koska esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus heikkenee oleellisesti, koska niiden nostaminen yksinään ei ole kannattavaa. Kasvuturve puolestaan on elinehto mm. kasvihuoneviljelijöille ja kuiviketurpeen saatavuus on iso ja oleellinen tekijä eläinten hyvinvointia ja terveyttä ajatellen.

Turvetuotannon lopettamisen seuraukset olisivat erittäin negatiiviset kansan- ja valtiontaloudelle, kauppataseelle, energian huoltovarmuudelle ja työllisyydelle. Energian kotimaisuusaste on jo nyt alhainen, vain 30 prosenttia. Turve on Suomelle myös huoltovarmuuskysymys. Siksi siitä tulee huolehtia nykyistä paremmin.

Olemme jo nyt tuontienergian varassa suuresti. Kriisitilanteessa ei olisi järkevää olla Venäjän armoilla. Venäjän, josta suurin osa energiastamme tulee ja joka kriisitilanteessa voi olla arvaamaton. Turvetta on lyhyellä tähtäimellä vaikea korvata muulla kuin kivihiilellä, öljyllä, maakaasulla tai hakkeella, jota joudutaan myös tuomaan Venäjältä. Eli hallituksella ei ole antaa mitään muuta turpeen tilalle tällä hetkellä, kuin pääasiassa fossiilisia vaihtoehtoja.

Vaikka turpeen polton päästöt savupiipun päästä mitattuna ovat pienemmät kuin puuta poltettaessa, niin puun poltto on kuitenkin sovittu päästöttömäksi ja uusiutuvaksi energiaksi. Eduskunnan arpajaiset ovatkin tulleet Suomelle kalliiksi. Toisin kuin Ruotsille, jossa turve luokiteltiin uusiutuvaksi energiaksi. Meidän tuleekin tehdä poliittinen päätös siitä, että turve luokitellaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi myös meillä. Tällöin turvetta voidaan käsitellä samoilla ehdoilla kuin puuta päästökertoimen osalta.

HALLITUKSEN ENTISET TYÖVÄENPUOLUEET

Maanantai 21.12.2020 klo 11:08

Maamme hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Mikä tarkoittaa, että hallitus on etukenon ilmastotoimillaan siirtämässä viimeisetkin teollisuutemme työpaikat maamme rajojen ulkopuolelle.

Ainoa työllistävä toimi hallitukselta on ollut päätös palkata 1200 työntekijää julkiselle puolelle TE-toimistoihin vuonna 2022.

Miksi hallitus on sitten heidät palkkaamassa? Koska hallitus on tuomassa työttömiksi joutuneiden iloksi AKTIIVIMALLI KAKKOSEN ja tätä piiskuria varten, hallitus tarvitsee valvojia asettamaan karensseja työttömiksi joutuneille. Hallitus siis toimillaan siirtää duunareita nyt kortistoon ja samalla vähenevillä veroeuroilla palkkaa aktiivimalli kakkoselle karenssivalvojia ruoskimaan työttömäksi jääneitä. Hintalappu tälle toiminnalle on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Eikö olisi parempi tehdä toimia, joilla turvataan teollisuuden toimintakyky ja työpaikat Suomessa, kuin käyttää lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla saadut kymmenet miljoonat eurot aktiivimalli kakkosen toteuttamiseen?

Nyt kun hallitus on kaivamassa Aktiivimalli kakkosen ”vasemmistoliiton huonojen ideoiden romukopasta”, niin samaan aikaan se on poistamassa ikääntyneeltä työväestöltä eläkeputken. Eikä hallitus hyväksynyt yli 55-vuotiaita mukaan työllisyyden kuntakokeiluunkaan, johon kyllä pääsevät kaikki alle 30-vuotiaat, sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset heti työttömyyden alkumetreillä. Yli 55-vuotiaat kelpaavat vasta, kun heistä tulee pitkäaikaistyöttömiä.

Eläkeputken tukkiminen, työttömyysturvan heikennykset ja vuorotteluvapaasta luopuminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Ne ainoastaan lisäävät työllistettävien joukkoa, jo ennestään kasvussa olevaan, valtavaan työttömien armeijaan.

Ikääntyneet työttömät jätetäänkin nyt oman onnensa nojaan, vain aktiivimallin karenssit seuranaan. Kun työttömiltä viedään eläkeputki, niin heiltä viedään myös mahdollisuus kartuttaa eläkettä, jota ansiosidonnaisella kertyisi, mutta ei työmarkkinatuella. Hallitus ryhtyy siis jakamaan korotettuja rangaistuksia työttömille. Samalla hallitus paljastaa, kuinka vähän he arvostavat työttömäksi joutunutta duunaria.

Kuka sitten näistä ratkaisuista hyötyy? Vastaus on keskikokoiset ja suuret yritykset, jotka haluavat irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitään. Nykyisellään työnantaja on velvollinen maksamaan omavastuumaksun irtisanomiensa työntekijöiden eläkeputkimenoista. Hallituksen suunnittelemassa uudessa mallissa, työnantaja irtisanomiskustannukset ovat vain murto-osa eläkeputkimalliin verrattuna. Työnantaja tulee siis säästämään melkoisen määrän euroja, kun hän irtisanoo ikääntyneen työntekijänsä hallituksen poistaessa eläkeputki-järjestelmän. Toisaalta, pienyrittäjän kustannukset kohoavat.

Ammattiliittojen työttömyyskassat toisaalta säästävät, kun työttömät tippuvat pois eläkeputken ansiosidonnaiselta.

Tämä siis voi kääntyä päälaelleen ja ikääntyneitä irtisanotaan entistä herkemmin tulevaisuudessa, jos töitä ei ole. Samalla työttömien duunareiden eläkekertymä laskee ja tulevaisuuden ostovoima jää pienemmäksi. Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri. SAK:n laskelmien mukaan, työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja. Vaikutus voi olla taitettua indeksiä suurempi. Marinin hallitus siis lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä.

Näihin toimiin entiset työväenpuolueet ovat nyt Marinin hallituksessa ryhtymässä!

OMAISHOIDOLLE ARVOSTUSTA

Keskiviikko 9.12.2020 klo 12:14

Tällä hetkellä Suomessa noin 350 000 henkilöä hoitaa säännöllisesti läheistään. Heistä noin 50 000:lla on sopimus omaishoidon tuesta. Mikäli arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia ei olisi, vaan kaikki 50 000 omaishoidontuella olevaa omaishoidettavaa hoidettaisiin laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa, hoitomenot olisivat yli kolme miljardin euroa. Omaishoito säästääkin hoidettavaa kohti kymmeniä tuhansia euroja vuodessa yhteiskunnan varoja. 

Tämä on vain yksi asia miksi omaishoidon hoitopalkkio pitää muuttaa verottomaksi. Kaikki omaishoitajat tekevät valtavan tärkeää työtä oman jaksamisensa kustannuksella. Omaishoito voi olla niin fyysisesti, kuin henkisesti raskasta työtä. Suomessa tarvitaankin vielä enemmän panostuksia omaishoitajien jaksamiseen. Tämän edistämiseen ja valvomiseen pitäisi perustaa omaishoidon valtuutettu.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kuntien omaishoidon palkkiot olivat yhteensä 226 miljoonaa euroa. Palkkioiden lisäksi kunnille tuli kuluja omaishoidettaville annetuista palveluista, omaishoitajien vapaista ja omaishoitoa tukevista palveluista. Vuoden 2020 omaishoidontuen hoitopalkkiot ovat 408,09 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 816,18 euroa kuukaudessa. 

Omaishoito on veronalaista tuloa, ja sitä verotetaan ansiotulona, eli verotetaan ansiotulona. Omaishoidon tuen saajista 58 prosenttia on 65 vuotta täyttäneitä. Tämä vaikuttaa tuensaajajoukon keskimääräiseen marginaaliveroprosenttiin, jolloin myös esimerkiksi ansaitusta eläkkeestä joutuu maksamaan korkeampaa veroa. Eli omaishoitajaa rangaistaan verotuksella, kun hän toimii omaishoitajana.

Jos omaishoidontuki muutettaisiin toivomukseni mukaan verovapaaksi, niin valtion verotulot tippuisivat vain murto-osalla verrattuna siihen, mitä omaishoidolla säästetään nykypäivänä.

Verotuksen muutokset ovat mahdollisia ja ne ovat arvovalintakysymyksiä. Omaishoidon verottomuus ei olisi Suomen taloudelle iso asia, mutta vähän reilun 400 euron omaishoidon palkkiolla ympärivuorokautista työtä tekevälle omaishoitajalle sillä olisi valtava merkitys. Omaishoitajalla pitäisi olla tunne siitä, että hänen tekemäänsä työtä myös yhteiskunta arvostaa.

Nykymalli, jossa omaishoitoa verotetaan rankasti, ei lämmitä eläkeläistä, joka yrittää tulla toimeen omien vaivojensa kanssa ja samalla hoitaa esimerkiksi muistisairasta puolisoaan. Tai työikäistä omaishoitajaa, joka on jättäytynyt työelämän ulkopuolelle, jotta voi hoitaa sairasta lastaan tai muuta läheistään. Yhteiskunta ei voi laskea sen varaan, että kyllä he omansa hoitavat vaikka kuinka pienellä tuella tai arvostuksella. Kuten nykyään tapahtuu.

Omaishoitajat kun tekevät työtään suuresta rakkaudesta ja osa ehkä yhteiskunnan paineesta ja velvollisuuden tunteesta. Omaishoito on usein myös henkisesti ja fyysisesti raskasta, johtuen hoidon sitovuudesta, joka usein sitoo omaishoitajan aikaa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Harva omaishoitaja ei myös halua pitää hänelle suotuja vapaapäiviä, sillä omaishoidettavaa ei haluta viedä kunnan järjestämään hoitoon kodin ulkopuolelle. Kodin, joka on hoidettavalle tuttu ja turvallinen ympäristö.

Olen sitä mieltä, että vihdoin ja viimein omaishoidontuki on saatava verovapaaksi ja omaishoitajille on annettava viimein heidän ansaitsema arvotus arvokkaasta työstä.